Toppilansaaressa oli yksi Oulun laivanrakennuspaikoista, Kraakkulan veistämö.

Siellä tehtiin muun muassa yksi Oulun viimeisimmistä purjelaivoista, J. W. Snellmannin kauppahuoneen fregatti Toivo. Fregatti oli suuri purjelaiva.

Toivon lykkäjäiset eli veteenlaskujuhlat olivat vuonna 1871.

Koko kaupunki odotti laivojen lykkäjäisiä.

Juhlissa tarjottiin hernekeittoa ja viinaa, ja köyhät saivat ottaa itselleen saippuaa, joka oli ollut liukasteena liuskoissa, joita pitkin laiva laskettiin veteen. Jotkut lykkäjäisjuhlat kestivät jopa viikon.

Toivo-laivan ensimmäinen matka oli Liverpooliin, maailmankaupan solmukohtaan Englannissa.

Matka Oulusta Liverpooliin kesti säästä riippuen viikkoja tai kuukausia. Toivon ensimmäinen matka kesti 48 vuorokautta.

Laiva palasi takaisin Oulun kotisatamaan 5 vuotta myöhemmin, vuonna 1876.

Merimies Jaakko Haataja teki pilkkalaulun ”Laiva Toivo, Oulu” laivan kapteenista, J. W. Snellmanin pojasta Willestä. Kapteeni oli tunnettu siitä, että hän piti tiukkaa kuria. Hänestä kerrottiin myös paljon tarinoita. Erään tarinan mukaan hän otti Intiasta mukaansa varastettuja ja hyvin arvokkaita Buddhan kuvia. Hän halusi antaa ne yllätyslahjaksi ystävälleen konsuli Mauritz Gerstinille.

Toivo-laivan aikaan Toppilansalmessa oli pitkiä tervaveneitä, paatteja ja proomuja, jotka kuljettivat tavaraa sataman ja kaupungin välillä.

Seudulla oli töissä ylisoutajia. He soutivat ihmisiä mantereelta Toppilansaareen. Kesäisin salmessa kulki vesitakseja, joiden kyydissä rikkaat ihmiset siirtyivät kaupungista viettämään kesää Hietasaaren huviloille.

Vesitaksin kyydissä oli rikkaiden lisäksi palvelijoita, pianoja ja jopa huonekasveja, kuten kultapalmuja.

Huviloilla aikaa vietettiin esimerkiksi pelaamalla krokettia, muodikasta pihapeliä.

Myös tavalliset kaupunkilaiset saivat vuokrata tontteja Hietasaaresta. Vain harvalla oli rahaa rakentaa tontille huvilaa tai edes pientä mökkiä. Siksi tavallinen väki teki tonteista viljelyspalstoja.

Aivan Toivo-laivan veistopaikan lähellä on Snellmanin perheen huvila. Se valmistui 1850-luvulla ja sai nimen Villa Hannala perheen Hanna-tyttären mukaan.

J. W. Snellmanilla oli lyhyt matka huvilalta laivaveistämölle katsomaan, että Toivon rakentaminen sujui hyvin. Laivasta tuli yli 50 metriä pitkä.

Snellmanin huvilaan lisättiin itämaalaistyylinen torni 1890-luvulla. Tulikohan tornin idea Toivo-laivan Wille-kapteenilta, joka ihastui Aasiaan matkoillaan?

​

Lähteet:

Hautala, Kustaa 1975: Oulun kaupungin historiaa III, 1809–1856. Oulun kaupunki.

Kaila, E. E. 1931: Pohjanmaa ja meri. (Väitöskirja)

Kaukiainen, Yrjö 2000: Laiva Toivo, Oulu. SKS Kirjat.

Pohjamo, Ulla 2014: Esikaupunki moniäänisenä kulttuuriperintönä: Oulun Hietasaari. (Väitöskirja)

Seura 1937: ”Intialaisesta temppelistä Tampereen taidemuseoon kulkeutuivat ryöstetyt Buddhan kuvat, joiden arvoa ei rahalla voida määritellä”. Seura 28.04.1937(17): 20.

Wacklin, Sara 1966 (1872): Sata muistelmaa Pohjanmaalta. WSOY.

​

Kuva: Museovirasto. Oululaisen Toivo-laivan pienoismalli 22.6.1934. Entinen oululainen merimies Johan Oscar Erickson rakensi pienoismallin Amerikassa ja lahjoitti sen Oulun museolle.

Lisätty todellisuus: Laiva Toivo