Johan Gustaf Bergbom oli oululainen kauppias, laivanvarustaja ja sahalaitoksen omistaja 1800-luvulla. Kuvittele, että Bergbom on tämän päivän Oulussa. Hän istuu Oulun torilla vanhan makasiinivarastonsa portailla.

Bergbom ihmettelee varmasti monia asioita. Missä ovat oululaiset ja ulkomaiset kauppiaat? Mihin on kadonnut Pakkahuoneentorin tungos, tai sataman hulina ja merimiehet? Entä miksi terva ei tuoksu? Missä ovat kaikki pienet kaupat? Ennen vanha Fribergin pappa kulki täällä ja myi pikiöljyä, tuluskiviä ja liituja, Bergbom muistaa. Nyt pappaa ei näy.

On myös hiljaista.

Ei kuulu airojen kitinää soutuveneen hankaimissa, ei köysien natinaa.

Bergbom huomaa, että makasiinikin on väärässä paikassa. Aiemmin se oli rannan lähellä, ja sen luona oli Bergbomin pikku kauppoja. Kaupat olivat täynnä puutavaraa, turkiksia, voita, kalaa ja riistaa.

Omana aikanaan Bergbom oli Pohjanmaan ja ehkä koko Suomen rikkain mies. Tämän päivän Oulun torilla hän ihmettelee, mitä ruukkien, maaseudun ja erämaan ihmiset nyt tekevät työkseen.

Bergbom omisti Korkeasaaren sahalaitoksen. Nyt sielläkin on hiljaista.

Bergbom pohtii, toimivatko muut Oulun sahat vielä. Niitä olivat esimerkiksi Pateniemen, Laitakarin ja Karihaaran höyrysahat. Sen Bergbom tietää, että Pateniemen varvilla ei enää rakenneta aluksia. Bergbomin oman kauppahuoneen parkkilaiva Felix oli Oulun seudun viimeinen purjelaiva.

Se lähti merille vuonna 1874.

Tämän päivän Oulu olisi varmasti outo Bergbomin mielestä. Hän saattaisi kuitenkin ilahtua, että siltoja on paljon. Bergbom halusi kehittää Oulun siltoja ja antoi niiden rakentamiseen rahaa 1800-luvulla. Nyt siltoja on jo monta!

Bergbom saattaisi nähdä myös Oulun kaupungintalon, vanhan Seurahuoneen. Se on Bergbomille tuttu paikka.

Seurahuoneella hän sai ennen vatsansa täyteen graavilohta, lihalientä ja paistia.

Siellä hän kuunteli musiikkia ja nautti sherryä ja vahvaa mokkakahvia. Bergbom miettii, ovatko hänen tuttavansa Åström, Franzén ja Snellman nyt Seurahuoneella. Ehkä nämä rikkaat miehet voivat vielä kerran rakentaa yhdessä suurenmoisen purjelaivan ja tehdä Oulusta taas suolalta tuoksuvan merikaupungin!

​

Lähteet:

Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy 2012: Oulun torinrannan kaavoitushistoriaselvitys. Oulun kaupunki.

Korhonen, Markus H. & Ukkola, Jukka 2005: Kukatin: Oulusa olleita. Radioasema Q.

Meinilä, Sakari 2009: Uusi Torinranta: Rakennushistoriallinen selvitys siirrettävistä aitoista. Oulun kaupunki.

Vahtola, Jouko 2005: ”Maine elää, vaikka nimi sammui: konsuli Bergbom oli aikansa rikkain mies, ja sen vuoksi hänen elämästään jäi Ouluun elämään totta ja tarua”. Kaleva 2.10.2005.

​

Kuva: Paulaharju, Samuli, kuvaaja 1907–1923, Museovirasto. kalaveneitä torin rannassa.