Elokuussa 2019 tästä hotellin parkkipaikan alta löytyi vanha hylky. Löytöpaikan mukaan se sai nimen Hahtiperän hylky. Hylky tarkoittaa laivaa, joka on uponnut meren pohjaan.

Hahtiperän hylkylaiva oli rakennettu luultavasti 1600-luvun lopussa.

Se oli tehty pohjoisen Suomen männyistä. Sen tyyli muistuttaa jähtejä eli purjelaivoja sekä tavaran kuljetukseen tehtyä proomuja, joita alueen talonpojat rakensivat.

Hylyn rungossa oli limisaumat, ja saumojen välissä oli sekaisin pikeä ja sammalta. Olikohan piki salmen toiselta puolelta, Pikisaaresta?

On helppo kuvitella, että Hahtiperän hylky hämmästyi, kun se pääsi meren pohjasta päivänvaloon vuonna 2019. Oulu on ihan erilainen kuin 300 vuotta sitten! Silloin tällä paikalla oli Hahtiperä-niminen satama. Satamassa oli laitureita ja varastoja.

1700-luvun alussa Oulussa oli vähän yli tuhat asukasta. Sulan veden aikaan kaupunki oli kuitenkin vilkas. Satamassa kuului enemmän englannin, saksan, venäjän ja ranskan kieltä kuin suomea tai ruotsia. Oulu oli oikea kansainvälinen merikaupunki. Tuohon aikaan Oulun Kauppatorin nimi oli Pakkahuoneentori. Torilla saattoi tavata kauppiaan, jonka nimi oli Staffan Smoswen tai Anders Paharauta.

Hahtiperän sataman edessä meressä oli merimakasiineja eli tolppien päällä olevia varastoja. Niissä säilytettiin tavaraa, jota laivat toivat ja veivät. Hahtiperän hylky kuljetti ehkä pikeä, tervaa ja polttopuuta mantereen ja Pikisaaren välillä.

Se saattoi myös kuljettaa tavaroita suurien valtameripurjelaivojen ja sataman välillä. Valtameripurjelaivat eivät tulleet satamaan saakka, vaan ne olivat ankkurissa kauempana merellä. Laivat veivät Oulusta tervaa, puuta, voita, lohta ja kuivattua haukikalaa eli kapahaukea. Ouluun tuotiin esimerkiksi suolaa ja viljaa sekä monenlaisia tavaroita. Oulun rikkaat ihmiset halusivat hienoja asioita, kuten kankaita, tupakkaa, mausteita ja tulppaanin sipuleita.

Ulkomailta tuli Ouluun tavaroiden lisäksi myös uusia tapoja.

Oululaiset alkoivat juoda eksoottisia juomia, teetä ja kahvia. Juomat nautittiin kiinalaisista posliinikupeista. Oulun rikkaat alkoivat käyttää itämaisia mausteita ruoanlaitossa ja pukeutua ulkomaisen muodin mukaan.

​

Lähteet:

Halila, Aimo 1953: Oulun kaupungin historia I. Oulun kaupunki.

Kaila, E. E. 1931: Pohjanmaa ja meri. (Väitöskirja)

Korhonen, Markus H. 2001: Tervakaupungin tarinoita II osa. Radioasema Q.

Riutankoski, Matleena 2019: Oulu Hallituskatu 1, Hahtiperän hylky, hotelli Radisson Blun pysäköintialueen arkeologinen kaivaus 2019. Museovirasto.

Vuori, Katariina 2021: Hahtiperän hylyn biografia : 1600-luvun lotjasta immersiivisen taideteoksen proomupääosaan. (Pro gradu -tutkielma)

Wacklin, Sara 1966: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. WSOY.

​

Kuva: Museovirasto. Syystuotteiden kauppaa Oulun kauppatorilla, 1933.

Lisätty todellisuus: "Hahtiperä" (https://skfb.ly/6XSGW) by Museovirasto Museiverket Finnish Heritage Agency is licensed under Creative Commons Attribution (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).