Ennen vanhaan Oulujoki oli vilkas paikka keväästä syksyyn saakka. Joki virtasi vuolaana ja vapaana.

Joella kuljetettiin paksuja tukkeja. Joella kulki myös lohenkalastajia ja matkalaisia sekä pitkiä ja kapeita tervaveneitä eli paltamoita.

Tervaveneet lähtivät Kainuusta jokea pitkin Ouluun. Matka oli pitkä ja vaikea. Yhdessä tervaveneessä oli melkein 30 tynnyriä tervaa, ja tynnyrit painoivat monta tuhatta kiloa.

Tervaveneessä oli perämies ja soutajia. Joskus paikalliset koskenlaskun ammattilaiset eli valtuutetut laskumiehet auttoivat veneen suurempien koskien läpi.

Jotkut tervaveneiden perämiehet ja soutajat kuljettivat veneensä itse koko matkan ajan.

Onnettomuuksia tapahtui usein. Kesällä vuonna 1900 laskumies Siikasen tervavene oli Merikosken kohdalla. Matka oli ollut raskas, mutta sujunut hyvin.

Nyt oltiin jo melkein perillä. Merikosken jälkeen suuntana olisivat enää Toppilansalmi ja Tervahovi.

Äkkiä Lassinkallion kohdalla yksi tukki irtosi lastista ja kaatoi veneen. Miehet pelastuivat tukkilautalle, mutta kaikki tervatynnyrit putosivat jokeen.

Tervan valmistaminen ja kuljettaminen vaativat voimaa ja rohkeutta. Töissä oli mukana myös naisia. He rakensivat tervahautoja, ja jotkut naiset auttoivat tervaveneitä koskissa.

Rohkeita laskunaisia olivat esimerkiksi Kantturan Kaija sekä Mannermaan emäntä, joka ohjasi 1860- ja 1870-luvulla tervaveneitä Vaalasta Ouluun.

Sisämaan asukkaille matka tervaveneellä antoi mahdollisuuden nähdä kaupungin elämää.

Tervasta sai rahaa, ja rahalla sai kaupungista suolaa, ulkomaisen muodikkaan kankaan tai vaikkapa taskukellon.

Osa palkasta saattoi kulua kapakassa eli olutravintolassa.

Matka Ouluun toi vaihtelua myös ihmissuhteisiin. Kaupungissa voi tavata enemmän ihmisiä kuin kotiseudulla, ja myös rakastua.

Joskus rakkaus päättyi onnettomasti, ja kotimatkalla kulkijoita vaivasi sydänsuru.

​

Lähteet:

Hyttinen, Marika 2021: Ajan multaamat muistot: Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun

Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. (Väitöskirja)

”Tervan perintö” -dokumentti. Oulun ammattikorkeakoulun oppilastyö. 5.5.2023. https://www.youtube.com/watch?v=kygQBjtrOw0

​

Kuva: Feiring, Karin, kuvaaja. Museovirasto. Tervaveneet.

Lisätty todellisuus: "Turkansaari Tervaveneet" (https://skfb.ly/6UCUr) by Juha M is licensed under Creative Commons Attribution (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).