Katso ylös torniin ja kuuntele oikein tarkasti.

Tarinoiden mukaan tornissa tapahtuu yliluonnollisia asioita. Voit kuulla naisen huutoa tai askelien ääniä, tai nähdä vilauksen epätoivoisesta ja levottomasta ylioppilaasta.

Tähtitorni tunnetaan nykyisin kahvilana. Se rakennettiin aikoinaan Oulun linnan kansliarakennuksen kellarin raunioille. 1800-luvulla kellarissa säilytettiin ruutia, ja myöhemmin lohta, jota kalastettiin Oulujoesta.

1600-luvun lopulla kellarissa tapahtui jotain synkkää.

Kellari oli kostea ja pimeä tyrmä, jossa pidettiin vankina Matti Montosta. Tuomion mukaan hän oli noita ja hänet täytyi polttaa nuotiolla.

Linnansaaressa on ennen ollut kauppiaiden makasiineja eli varastoja. Lammassaaren suunnassa oli Linnansaaren kylpylä. 1900-luvun alussa siellä oli Paati-niminen sauna. Paatissa oli kolme pukukoppia naisille ja viisi miehille. Paatia sanottiin herrojen saunaksi. Siellä saattoi nauttia tavallisesta saunasta sekä amme- ja höyrykaappikylvyistä.

Suloinen, alun perin vaaleanpunainen Tähtitorni rakennettiin 1800-luvulla Oulun Merikoulun observatoriotorniksi. Merikoulu oli paikassa, jossa on nykyisin Lyseon lukion voimistelusali. Merikoulussa voi opiskella merikapteeniksi tai perämieheksi. Näitä ammattilaisia tarvittiin paljon, koska Oululla oli valtavasti kauppalaivoja. 1800-luvulla Oulun laivasto oli suurin koko suuriruhtinasmaan eli Venäjän alueella.

Mitä Merikoulussa ja Tähtitornissa opiskeltiin?

Navigointia eli merellä kulkemista, tähtitiedettä, kauppakirjeenvaihtoa, laivanrakennusta ja purjeiden piirtämistä, tietoa höyrykoneista, vieraita kieliä ja jopa lääkärin taitoja. Koulussa opiskeltiin tietenkin myös maantietoa, jotta ymmärrettiin, minne oululaiset laivat purjehtivat.

Merikoulun oppilaita oli muun muassa Jaakko Haataja, joka asui Kakaravaarassa ja tunnettiin runoilevana merimiehenä.

Koulua kävi myös Wille Snellman, joka oli Oulussa rakennetun Toivo-laivan kapteeni ja tervakauppias J. W. Snellmanin poika.

Kun koulu loppui ja todistus oli saatu, uudet ammattilaiset jäivät odottamaan, että Merimieshuoneen katolle nousee valkoinen lippu. Lippu oli merkki siitä, että joku oululainen laiva tarvitsi työntekijöitä. Ja sitten taas lastattiin laiva täyteen pikeä, puuta ja seikkailun halua!

​

Lähteet:

”Saunalaitos vuokrattavana”. Kaiku 15.4.1927

Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. SKS Kirjat.

Korhonen, Markus H. 2001: Tervakaupungin tarinoita II osa. Radioasema Q.

Panu: ”Linnansaaren saunan alku ja loppu”. Oulun Sanomat 19.12.2001

Pihlajaniemi, Janne & al. 2018: Tähtitornin kahvila. Rakennushistoriaselvitys. Oulun kaupunki.

Viinikkala, Saana 2017: ”Tähtitornin kahvilassa tapahtuu outoja”. Oamkin journalistiopiskelijoiden julkaisu Vinkka.

​

Kuva: Museovirasto. Kesäinen näkymä Oulun Linnansaarelta.