Vaalankurkku oli tärkeä paikka tervakaupassa. Se oli oikea liikenteen solmukohta. Vaalankurkusta alkoi tervan reitti pitkin Oulujokea kohti Oulun satamia. Tervaveneet tulivat Vaalankurkkuun Kainuun metsistä, yli Oulujärven selän.

Tervaveneitä alkoi tulla Oulujärveltä keväällä heti, kun jäät sulivat järvestä. Paras ja kiireisin aika tervaveneen soutamiseen oli keskikesä, kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Jotkut rohkeat kuljettivat tervaa veneellä vielä syksyllä myrskyjen aikaan.

Oulujärven ylittäminen vei parhaimmillaan yhden tai kaksi päivää aikaa. Roivaisen Antti ja Kalle olivat isä ja poika,

joiden matka yli Oulujärven kesti vain 6 tuntia tarinan mukaan.

Se oli tervansoutajien epävirallinen nopeusennätys. Anttia ja Kallea auttoi, että veneessä oli purje.

Tuohon aikaan purjeet olivat pellava- tai hamppukangasta. Jos tuuli sopivasta suunnasta, veneet kulkivat järvellä kovaa vauhtia.

Sää vaikutti paljon siihen, miten matka sujui. Jos tuuli suoraan edestä, matkaaminen oli hidasta. Jos oli myrsky, veneellä oli riski joutua onnettomuuteen.

Tervavene painoi keskimäärin 4500 kiloa, kun se oli lastattu täyteen tervaa. Se oli niin painava, että se ei noussut aaltojen päälle, vaan puski suoraan aaltojen läpi. Jotkut kokemattomat matkaajat hukkuivat Oulujärveen.

Huonolla ilmalla monet soutajat odottivat parempaa säätä jossakin Oulujärven saaressa. Joskus kesti monta viikkoa, että myrsky oli ohi. Silloin ruoka saattoi loppua, ennen kuin matka jatkui.

Kaivanto oli suosittu paikka odottaa parempaa säätä, kun Ärjänselällä oli myrsky.

Siellä saattoi päästä taloon lepäämään. Sanottiin, että Kaivannon kirput ovat tyytyväisiä, kun Kaivantoon tulee uusia matkalaisia.

Ihmiset kertoivat toisilleen tarinoita, kun he odottivat saaressa, että matka taas jatkuu. Oulujärven Niskanselällä on saaret Ylä-Mulkku ja Ala-Mulkku. Sanotaan, että niiden nimet tulevat jutuista, joita väsyneet ja kyllästyneet tervansoutajat kertoivat.

Kun tervansoutajat pääsivät Vaalankurkkuun, he jäivät sinne usein yöksi. He joivat kahvia ja odottivat laskumiestä koskenlaskun avuksi, ennen kuin he jatkoivat matkaa. Vaalankurkusta oli Ouluun vielä yli 100 kilometrin matka pitkin Oulujokea. Vilkkaimpina päivinä Vaalasta lähti kymmeniä veneitä Ouluun, ja yhtä monta venettä palasi Oulun suunnasta.

Ei ole tarkkaa tietoa, milloin viimeinen tervavene ylitti Oulujärven. Paikalliset ihmiset ovat muistelleet, että tervavenettä soudettiin Oulujärvellä

vielä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa.

​

Lähteet:

Heikkinen, Reijo 2007. Avara Oulujärvi: Elämää Oulujärvellä ja sen rantamilla.

Kauhanen, Jouni 2023. Tervan Perintö -dokumenttielokuva. Oulun Ammattikorkeakoulu. Saatavilla, viitattu 19.12.2023: https://www.youtube.com/watch?v=kygQBjtrOw0.

Vaala – Oulujärven pitäjä: Encyclopedia Vaalaensis, pitäjäntietosanakirja. Vaalan kunta.

Oulujoki Osakeyhtiö 1954. Entinen Oulujoki – Historiikkia ja muistitietoja.

Kuva: Tervankuljetusta Oulujärvellä. Kuva: I. K. Inha 1898. Kustannusosakeyhtiö Otavan kokoelma. Historian kuvakokoelma. Museovirasto.

Tuotanto: Rokua UNESCO Global Geopark / Humanpolis Oy, 2023. Toteutettu osana Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää Euroopan Unionin aluekehitysrahaston ja Suomen valtion tukemaa Kiehtovat tarinat Rokua Geopark -alueen vetovoimatekijöiksi -hanketta.