Marttilan puustelli, vanha apteekin talo
Nykyisen apteekin paikalla olleella vanhalla apteekintalolla oli monipolvinen ja pitkä historia.
Uuden tieltä purettu vanha apteekki oli alkujaan rakennettu Ruotsin armeijan luutnantin puustelliksi eli virkataloksi 1737. Marttilan puustellin viimeisiksi haltijoiksi jäivät armeijasta eläköitynyt kapteeni Lars Roos (1763-1824) ja vaimonsa Ester Ulrika Lundén (1776-1859).
Roosin lesken kuoleman jälkeen 1860 taloon asettui kruununnimismies Fredrik von Nandelstadh. Nandelstadhin jälkeen taloon perustettiin apteekki, ja sellaisena se toimi vuoteen 1964 saakka.
Alkuperäistä taloa laajennettiin 1900-luvulla useaan otteeseen, sekä jatkamalla molemmista päistään, että korottamalla.
Apteekkarit perheineen asuivat talon yläkerrassa. Kruununtilaa vuokraviljelivät vuodesta 1828 lähtien Jaakko ja Matti Tolonen ja heidän jälkipolvensa vuoteen 1931 saakka, jolloin 1926 voimaan astuneen valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain nojalla saivat ostaa tilan omaksi.
Muut tilan lunastajat, mm. talon viimeinen apteekkari Väinö Granlund ja kirjakauppias Iida Myllylä saivat ostaa asuintonttinsa.
Granlundin perikunta myi talon rautakauppias Jeeli Ojalle, nykyisen Ojan-Raudan perustajalle.
Viimeiseksi ennen talon purkamista siinä toimi kodinkoneliike.
Mustavalkokuva: Kalajoen kotiseutuyhdistys. Värikuva: Sari Alajoki.
Vanhaa kylänraittia ja Kalajoen kyläkeskustan historiaa
Tee aikamatka menneeseen, kävellen tai pyöräillen!
Kalajoen keskustan "siltojen lenkin" kiertävä kulttuurireitti kertoo kiinnostavia asioita pitäjän historiasta.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Pohjankylän ja Etelänkylän rakennuksien ja vanhojen valokuvien kautta avautuu eläviä näkymiä entisiin aikoihin. Myös paikkakunnalla asuneista suvuista, ihmisistä ja elinkeinohistoriasta kerrotaan reitillä.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.
Kalajoen Pohjankylä eli nykyinen keskusta-alue on aiemmin ollut voimakasta maatalousaluetta. Vasta 1920-luvulla Kalajoen kaupallinen keskus alkoi vähitellen siirtyä Plassilta Pohjankylälle Sillanpäähän.
Myös pääväylän siirtyminen Saarisillan kautta kulkevalta Kalajoentieltä (Vanhalta Rantatieltä) valtatie 8:lle ja uudelle Isosillalle, vaikutti katukuvan muuttumiseen.
1970-luvulla ydinkeskustan painopiste siirtyi valtatie 8:n tuntumaan entisen linja-autoaseman ja punatiilise nliikerakennuksen valmistuttua nykyisen Merta-Kirjasto -liikekeskuksen alueelle. Vähitellen nykyiset kauppakeskittymät nousivat ympärille. Kuvalankulmaankin rakentuivat uudet liiketalot.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.