Jussila eli Laitala
Jussila kuuluu Kalajoen vanhoihin kantatiloihin ja siihen liittyy sekä teollisuus- että kauppahistoriaa.
1870-luvulla talon osti Jaakko Friis, lukkari Juho Friisin (myöh. Pohjanpalo) veli. Jaakko harjoitti paikalla sekä kauppaa että teollisuutta.
Pihapiirissä oli lisäksi makasiineja, kellareita ja suojia rahtimiesten hevosille. Talossa toimi mm. kestikievari sekä nahka- ja kenkäverstas, tiilitehdas, pieni höyrysaha, leipomo ja lihanjalostamo. Kivilouhintaakin harjoitettiin jonkin aikaa.
Jaakko Friisillä oli Relanderin perikunnalta ostettu kauppa ja sahalaitos myös Sillanpäässä (nykyisen osuuspankin kohdalla Saarisillan luona) sekä kaupat Tyngällä ja Sievissä.
Laitala
Eteläpohjalainen, Alaskan kultakaivoksilla työskennellyt Jaakko Laitala osti talon Friisin leskeltä vuonna 1916. Laitalan suku omistaa talon edelleen ja se toimii nykyisin lähinnä kesäkäytössä.
Taloon majoittui ensimmäisen maailmansodan aikana noin 20-30 hengen venäläinen sotaväenosasto. Laitalan mailla sotilaat harjoittelivat taistelua ratsain sekä vikellystä. Hevosia varten oli kunnan kustannuksella rakennettu uusi tallirakennus. Sisäharjoitustilana toimi entinen työväentalo vastapäätä Laitalaa.
Sodan loppuvaiheessa kalajokiset ”aktivistit” perustivat suojeluskuntaa edeltäneen puolustuskaartin, ja heidän asevarastonsa sijaitsi Laitalan kivikellarissa.
Kuva: Kalajoen kotiseutuyhdistys.
Vanhaa kylänraittia ja Kalajoen kyläkeskustan historiaa
Tee aikamatka menneeseen, kävellen tai pyöräillen!
Kalajoen keskustan "siltojen lenkin" kiertävä kulttuurireitti kertoo kiinnostavia asioita pitäjän historiasta.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Pohjankylän ja Etelänkylän rakennuksien ja vanhojen valokuvien kautta avautuu eläviä näkymiä entisiin aikoihin. Myös paikkakunnalla asuneista suvuista, ihmisistä ja elinkeinohistoriasta kerrotaan reitillä.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.
Kalajoen Pohjankylä eli nykyinen keskusta-alue on aiemmin ollut voimakasta maatalousaluetta. Vasta 1920-luvulla Kalajoen kaupallinen keskus alkoi vähitellen siirtyä Plassilta Pohjankylälle Sillanpäähän.
Myös pääväylän siirtyminen Saarisillan kautta kulkevalta Kalajoentieltä (Vanhalta Rantatieltä) valtatie 8:lle ja uudelle Isosillalle, vaikutti katukuvan muuttumiseen.
1970-luvulla ydinkeskustan painopiste siirtyi valtatie 8:n tuntumaan entisen linja-autoaseman ja punatiilise nliikerakennuksen valmistuttua nykyisen Merta-Kirjasto -liikekeskuksen alueelle. Vähitellen nykyiset kauppakeskittymät nousivat ympärille. Kuvalankulmaankin rakentuivat uudet liiketalot.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.