Merenoja kuuluu vanhoihin Kalajoen kantatiloihin.
1700-luvun lopulla talon omisti kirkkoherra Johan Salmenius nuorempi. Tilan merkittävin ja vaikutusvaltaisin isäntä on ollut Jaakko Merenoja (1825-1912). Hän oli monipuolinen ja yritteliäs mies: maanviljelijä, messinkivaluri, kauppatalonpoika ja valtiopäivämies, joka oli naimisissa tunnetun kalajokisen valurin Olli Helanderin tyttären kanssa.
Jaakko Merenoja hankki pitäjän ensimmäisen niittokoneen, rullaäkeen, auran ja muitakin uudenaikaisia työkaluja.
Vuonna 1870 Merenojalla pidettiin maanviljelysnäyttely ja myöhemmin karjanhoitokursseja.
Jaakko Merenoja oli myös merkittävä talonpoikaiskauppias, joka osti ja myi viljaa, tervaa, suolaa ja voita sekä välitti niitä lähikaupunkeihin. Merenoja kävi kauppaa myös Ruotsiin ja Pietariin, mistä hän toi katovuosina muun muassa viljaa.
Merenojan pihapiiri on hyvin hoidettu esimerkki vanhasta kalajokisesta ja pohjalaisesta rakennustavasta sekä pihamuodoltaan että rakennuksiltaan.
Kaikilta sivuilta suljettu neliöpiha on ollut yleinen pihojen rakennustapa 1800-luvulla. Pihassa on kaksi asuinrakennusta, joista vanhemmassa ei enää asuta. Molemmat talot näkyvät 1869 laaditussa isojaon täydennyskartassa.
Pihapiirissä on lisäksi renkitupa, aitta- ja tallirivi ja komea luonnonkivinavetta. Pihalle johtaa koivukuja. Merenojan kookas, vuonna 1939 valmistunut navetta on yksi Kalajoen Pohjankylän maamerkkejä.
Kuvat: Kalajoen kotiseutuyhdistys ry
Kuvateksti: Merenojalla Tuomas ja Neena Pohjanpalo, Johannes ja Siina Poukkula ja Jaakko Merenoja.
Tee aikamatka menneeseen, kävellen tai pyöräillen!
Kalajoen keskustan "siltojen lenkin" kiertävä kulttuurireitti kertoo kiinnostavia asioita pitäjän historiasta.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Pohjankylän ja Etelänkylän rakennuksien ja vanhojen valokuvien kautta avautuu eläviä näkymiä entisiin aikoihin. Myös paikkakunnalla asuneista suvuista, ihmisistä ja elinkeinohistoriasta kerrotaan reitillä.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.
Kalajoen Pohjankylä eli nykyinen keskusta-alue on aiemmin ollut voimakasta maatalousaluetta. Vasta 1920-luvulla Kalajoen kaupallinen keskus alkoi vähitellen siirtyä Plassilta Pohjankylälle Sillanpäähän.
Myös pääväylän siirtyminen Saarisillan kautta kulkevalta Kalajoentieltä (Vanhalta Rantatieltä) valtatie 8:lle ja uudelle Isosillalle, vaikutti katukuvan muuttumiseen.
1970-luvulla ydinkeskustan painopiste siirtyi valtatie 8:n tuntumaan entisen linja-autoaseman ja punatiilise nliikerakennuksen valmistuttua nykyisen Merta-Kirjasto -liikekeskuksen alueelle. Vähitellen nykyiset kauppakeskittymät nousivat ympärille. Kuvalankulmaankin rakentuivat uudet liiketalot.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.