Poukkulan talo
Nykyisen ”Poukkulan pihan" kerrostalon paikalla on ollut monen mielestä Kalajoen kaunein rakennus, Poukkulan taloksi kutsuttu. Ennen purkamista 1980-luvulla se muistutti hieman kaupunkien pitsihuviloita lasikuisteineen ja torneineen.
Tila ja talo on kuulunut alkuaan Lankilan suvulle. Talon osti 1860-luvulla Pedersöressä syntynyt Johan Löfqvist, joka nai kalajokisen Elisabet Roosin.
Löfqvististä tuli merkittävä vaikuttaja Kalajoella, hän perusti kauppaliikkeen, toimi mm. kuntakokouksen esimiehenä ja oli perustamassa kuntaan säästöpankkia ja paloapuyhdistystä.
Löfqvistin pojasta, lääketieteen tohtori Reguel Löfqvististä tuli Sairaala Mehiläisen perustajajäsen ja sairaalan ensimmäinen johtaja.
Kauppakartanonsa Johan Löfqvist myi Johannes Poukkulalle vuonna 1907. Poukkula, joka oli myös pankinjohtaja, jatkoi Löfqvistin perustamaa kauppaliikettä.
Talon viimeinen omistaja oli kunnanlääkäri ja lääkintöneuvos Untamo Sorasto.
Poukkulaa vastapäätä Lankilantiellä, vanhan paloaseman takana oleva vanha rakennus on myös kuulunut Poukkuloille. Talossa on asunut Suomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1907–1910 toiminut Liisi Kivioja. Vuosina 1918–1925 Liisi Kivioja johti Kansallis-Osake-Pankin Kalajoen asioimistoimistoa, mikä oli tuolloin naiselle harvinainen tehtävä. Johannes Poukkula osti talon 1920-luvun lopulla.
Maalaus: Eugen Fors: Poukkulan talo.
Kuvateksti: Poukkulan talon edustalla Kalajoen 400-vuotisjuhlassa.
Kuvat: Kalajoen kotiseutuyhdistys.
Vanhaa kylänraittia ja Kalajoen kyläkeskustan historiaa
Tee aikamatka menneeseen, kävellen tai pyöräillen!
Kalajoen keskustan "siltojen lenkin" kiertävä kulttuurireitti kertoo kiinnostavia asioita pitäjän historiasta.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Pohjankylän ja Etelänkylän rakennuksien ja vanhojen valokuvien kautta avautuu eläviä näkymiä entisiin aikoihin. Myös paikkakunnalla asuneista suvuista, ihmisistä ja elinkeinohistoriasta kerrotaan reitillä.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.
Kalajoen Pohjankylä eli nykyinen keskusta-alue on aiemmin ollut voimakasta maatalousaluetta. Vasta 1920-luvulla Kalajoen kaupallinen keskus alkoi vähitellen siirtyä Plassilta Pohjankylälle Sillanpäähän.
Myös pääväylän siirtyminen Saarisillan kautta kulkevalta Kalajoentieltä (Vanhalta Rantatieltä) valtatie 8:lle ja uudelle Isosillalle, vaikutti katukuvan muuttumiseen.
1970-luvulla ydinkeskustan painopiste siirtyi valtatie 8:n tuntumaan entisen linja-autoaseman ja punatiilise nliikerakennuksen valmistuttua nykyisen Merta-Kirjasto -liikekeskuksen alueelle. Vähitellen nykyiset kauppakeskittymät nousivat ympärille. Kuvalankulmaankin rakentuivat uudet liiketalot.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.