Jokelan pappila ja pihapiiri
Kaunis Jokelan pappila kuvasti Pohjanmaan rannikkopitäjän vaurautta. Sillä on nykyisinkin huomattava asema jokimaisemassa.
Kalajoen kirkkoherranpappilan 1802 valmistunut mansardikattoinen päärakennus on yksi harvoja kustavilaisia pappilarakennuksia maassamme.
Pappila sijaitsee 1600-luvulta periytyvällä paikallaan Kalajoen törmällä, Plassin markkinapaikalle johtavan maantien alkupäässä.
Rakennuksessa on paanukatto ja julkisivulla 1800-luvun lopussa rakennettu lasikuisti. Pohjakaava noudattaa karoliinista, kamaripareilla laajennettua keskeissalityyppiä.
Pappilassa syttyi tulipalo pääsiäisenä 2011 ja se jouduttiin sisätiloiltaan perusteellisesti uudisrakentamaan. Tässä yhteydessä löytyi mm. salin kauniit kattomaalaukset. Yläkerran toimistotiloissa on seinissä näkyvissa tykinkuulan jälkiä.
Pihapiirissä päärakennuksen molemmin puolin sijaitsevat talousrakennukset: renki- ja leivintupa.
Renkituvassa on Kalajoella apupappina toimineen herännäisjohtaja Nils Gustav Malmbergin muistoksi nimetty Malmbergin kamari.
Renkituvassa on toiminut aiemmin myös mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton äitiys- ja lastenneuvola.
Pappilassa toimii nykyisin kirkkoherranvirasto.
Pappilan vieressä Pappilanpuistossa on Ilmari Virkkalan suunnittelema Kalajoen kolmannen kirkon muistomerkki, johon on kuvattu Kalajoen kirkkoherra (1592-1610) Ljungo Tuomaanpoika, valtiopäivämies ja maanlain suomentaja.
Vanhaa kylänraittia ja Kalajoen kyläkeskustan historiaa
Tee aikamatka menneeseen, kävellen tai pyöräillen!
Kalajoen keskustan "siltojen lenkin" kiertävä kulttuurireitti kertoo kiinnostavia asioita pitäjän historiasta.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Pohjankylän ja Etelänkylän rakennuksien ja vanhojen valokuvien kautta avautuu eläviä näkymiä entisiin aikoihin. Myös paikkakunnalla asuneista suvuista, ihmisistä ja elinkeinohistoriasta kerrotaan reitillä.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.
Kalajoen Pohjankylä eli nykyinen keskusta-alue on aiemmin ollut voimakasta maatalousaluetta. Vasta 1920-luvulla Kalajoen kaupallinen keskus alkoi vähitellen siirtyä Plassilta Pohjankylälle Sillanpäähän.
Myös pääväylän siirtyminen Saarisillan kautta kulkevalta Kalajoentieltä (Vanhalta Rantatieltä) valtatie 8:lle ja uudelle Isosillalle, vaikutti katukuvan muuttumiseen.
1970-luvulla ydinkeskustan painopiste siirtyi valtatie 8:n tuntumaan entisen linja-autoaseman ja punatiilise nliikerakennuksen valmistuttua nykyisen Merta-Kirjasto -liikekeskuksen alueelle. Vähitellen nykyiset kauppakeskittymät nousivat ympärille. Kuvalankulmaankin rakentuivat uudet liiketalot.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.