Friisin konepaja
Weljekset Friis Oy -niminen yritys oli aikanaan Suomen merkittävimpiä metalliteollisuusyrityksiä.
Kalajoen lukkarin Johan Friisin pojat Juhani, Tuomas ja Matti Friis perustivat metallivalimon Kalajoelle vuonna 1885. Friisin valimo sijaitsi nykyisen Kalajoentien ja Kasarmintie kulmassa. Myöhemmin Friisit perustivat myös muutaman vuoden toimineen metalliteollisuuskoulun.
Valimo pystytettiin lukkarinpuustellin maalle. Rautatien vuoksi yritys siirrettiin 1895 Kokkolan Ykspihlajaan.
Yhtiö tuotti meijeri- ja sahateollisuuden laitteita, höyrykoneita, lämmityslaitteita, hinaaja-aluksia ja rautatievaunuja, pronssisia kirkonkelloja, valurautaristejä ja -kamiinoita.
Lisäksi yhtiö harjoitti puutavaran ja graniitin vientiä ja rakennustoimintaa ja heillä oli myös köysitehdas Kokkolassa.
Kalajoelta konepajan tuotanto lakkasi vuonna 1911 ja kokonaan yritys lopetti toimintansa 1928.
Suku suomensi nimensä Pohjanpaloksi. Yrityksen johtaja Tuomas Pohjanpalo oli naimisissa Jaakko Merenojan tyttären Neenan kanssa.
Tälle Tuomas Pohjanpalolle myönnettiin ensimmäisenä Suomessa talousneuvoksen arvonimi, vuonna 1931.
Kalajoentien-Kasarmintien kulmatonttia kutsutaan Kuvalankulmaksi, koska 1930-luvulla paikkakunnalle muuttanut Päivikön perhe perusti siihen elokuvateatteri Kuvalan. Se toimi tuolla paikalla noin 30 vuotta.
Kuva Kalajoen kotiseutuyhdistys. Kuvateksti: Weljekset Friis Oy teollisuuslaitokset.
Kuva: Kalajoen kotiseutuyhdistys.
Vanhaa kylänraittia ja Kalajoen kyläkeskustan historiaa
Tee aikamatka menneeseen, kävellen tai pyöräillen!
Kalajoen keskustan "siltojen lenkin" kiertävä kulttuurireitti kertoo kiinnostavia asioita pitäjän historiasta.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Pohjankylän ja Etelänkylän rakennuksien ja vanhojen valokuvien kautta avautuu eläviä näkymiä entisiin aikoihin. Myös paikkakunnalla asuneista suvuista, ihmisistä ja elinkeinohistoriasta kerrotaan reitillä.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.
Kalajoen Pohjankylä eli nykyinen keskusta-alue on aiemmin ollut voimakasta maatalousaluetta. Vasta 1920-luvulla Kalajoen kaupallinen keskus alkoi vähitellen siirtyä Plassilta Pohjankylälle Sillanpäähän.
Myös pääväylän siirtyminen Saarisillan kautta kulkevalta Kalajoentieltä (Vanhalta Rantatieltä) valtatie 8:lle ja uudelle Isosillalle, vaikutti katukuvan muuttumiseen.
1970-luvulla ydinkeskustan painopiste siirtyi valtatie 8:n tuntumaan entisen linja-autoaseman ja punatiilise nliikerakennuksen valmistuttua nykyisen Merta-Kirjasto -liikekeskuksen alueelle. Vähitellen nykyiset kauppakeskittymät nousivat ympärille. Kuvalankulmaankin rakentuivat uudet liiketalot.
Kalajoen Pohjankylän raitti oli noin 2010 saakka statukseltaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö komeine vanhoine rakennuksineen.