10 Sahan työntekijät.mp3
Pateniemen sahan toimintaa 70 -luvulla (Esko Granroth)
Isolla sahalaitoksella tarvittiin monenlaista työtekijää.
Sahatyön ensimmäiseen vaiheen muodosti tukkien nostaminen tukkisillalla saharaamille. Nosto-laitteen eli haalarin hoitajina toimi kaksi miestä ja heitä kutsuttiin ammattinimikkeellä repsikka.
Seuraavana työvaiheena oli raamisahaus, jota hoiti sahaaja eli raamimies tai sahuri. Apusahuri oli latvamies, sahuri vastaavasti perämies. Sahuriksi siirryttiin yleensä apusahurin paikalta ja apusahuriksi pääsi repsikan paikalta.
Raamisahan laudat särmättiin ja työvaiheen suoritti särmääjä, jonka apulainen oli kanttari.
Vanhemmilla sahoilla varsinainen sahatyö loppui tähän. Valmiit lankut ja laudat siirrettiin sitten lautatarhaan ja siellä suoritettiin tasaaminen metrimittoihin. Tasaaminen eli justeeraus suoritettiin käsisahalla eli pookalla, jopa 1920-luvulle saakka. Justeeraus tehtiin merkkaajan eli merkkarin ohjeiden mukaan. Ylösottaja kirjoitti taulukkoon valmiin tavaran määrän, valmiit lankut menivät tästä kaukaloa pitkin sahasta ulos ja lajittelija laittoi ne rullavaunuihin.
Tärkein virka sahatyöläisten piirissä oli saha-asettajalla eli ställärillä. Asettajaa kunnioitettiin ja hän oli sahalla ammattimies numero yksi. Lautatarhassa tapahtui sahatavaran lajittelu.
Lautatarhassa työskentelivät etupäässä miehet. Naisiakin oli ja heitä kutsuttiin yleisnimellä (saha)jamakat. Naiset toimivat yleensä autojen lajittelijoina, merkkaajina tai ylösottajina, jotka pitivät kirjanpitoa lautojen ja lankkujen lukumääristä.
Lautatarhan varsinaisia työntekijöitä olivat lankunkantajat eli taaplarit. He kantoivat lankkuja ja lautoja ja työskentelivät yleensä ryhmissä. Lautatarhan työväkeen kuuluivat myös lastaajat.
Sahan työaika oli 1800-luvulla ja 1900- luvun alkuvuosina yleensä 12-13 tuntia. Työaikaan sisältyi ruokatunti ja kaksi kahvitaukoa. Sahalla palkkaus vaihteli tehtävien laadun mukaan. Vasta vuonna 1917 otettiin käyttöön tuntipalkkaus päivä- ja urakkapalkkauksen asemesta.
Lähde: Pateniemiseura; Lautoja ja Lankkuja
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat, Sahan työntekijöitä
Pateniemen raitti on Pateniemen koulun väen perustama, alueelle toteutettu ja kylteillä merkitty reitti, jonka varrella hyödynnetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja yhteisöllisesti tuotettuja opetussisältöjä. Pateniemen historian, kulttuuriperinnön ja luonnon esittelyn lisäksi Pateniemen raitti innostaa nuoria myös ulkona liikkumiseen. Sisällöltään ja menetelmiltään se soveltuu kaikenikäisille. Haluamme, että kaikki kiinnostuneet pääsevät helposti tutustumaan oman asuinalueensa ainutlaatuiseen kulttuurihistoriaan, perintöön ja monimuotoiseen luontoon.
Käytännössä reitti on toteutettu siten, että alueen kiinnostavat historia- ja kulttuurikohteet on merkitty kylteillä. Kylteistä on mahdollisuus avata QR-koodin avulla oppilaiden tekemiä tiedostoja. Tiedostoissa esitellään esimerkiksi vanhaa kuvamateriaalia, alueen vanhojen asukkaiden tai asiantuntijoiden haastatteluja. Rasteilta löytyy myös elämyksellinen puoli: oppilaiden piirroksia, runoja tai kertomuksia samasta kohteesta.
Kirjoittanut: Meri Aatsinki-Hämäläinen ja Matti Kuivamäki
Katso video "Mikä on Pateniemen raitti" https://youtu.be/CS7-SwOABeo
Toteutus: Pateniemen koulu yhteistyössä Pateniemi-seuran kanssa
© Pateniemen koulu
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat, ilmakuva Pateniemen sahasta