Tällä paikalla sijaitsi aiemmin sahayhtiön navetta. Pateniemen tila muodostettiin vuonna 1905 tapahtuneen lohkomisen yhteydessä perintötilaksi. Tilalla on Bergbormin ja myöhemmin Ab Uleå Oy:n hallinnan aikana harjoitettu kohtuullisen laajaa maanviljelystä ja karjanhoitoa. Monet maanviljelystilat myytiin yhtiöille metsäkauppojen yhteydessä. Niinpä yhtiöllä oli omistuksessaan monta tilaa. Isommassa määrin karjaa ja hevosia oli Pateniemen tilalla.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa kuljettivat karjakot ja karjanhoitajat yhtiön lehmiä vielä täysin luonnontilassa olevassa Heikkeliinissä laitumella. Niihin aikoihin ei ollut aitauspakkoa, joten karjan sai laskea vapaasti pihaportista maantielle. Siksipä kylätiellä kulki usein kymmenpäisiä lehmikarjoja etsimässä ruokaa tien varsilta. Lehmät olivat kovin laihoja: niiltä näkyi reilusti koko luuranko, minkä päällä roikkui kuivettunut nahka.

Alkujaan tällä paikalla oli riihi sekä hevoskiertoinen puimakone. Suurin osa viljasta kuivattiin riihessä ja sitten puitiin koneella. Myöhemmin paikalle rakennettiin navetta, jossa oli tilat paitsi karjalle myös työkaluille ja ajoneuvoille. Vanha puunavetta uusittiin vuosina 1921-22 niin, että karjanhoito tuli helpommaksi. Navettaan tehtiin mm. betoniset juomavesialtaat jokaiselle lehmälle. Navettaan tehtiin myös kunnolliset lantakourut. Vuonna 1925 navetassa oli lypsäviä lehmiä hiukan yli kolmekymmentä.

Navettarakennukseen tehtiin 20- ja 30-lukujen vaihteessa viisi-kuusi kahden huoneen asuntoa. Eräs asukas heittikin huulta, että hevoset toisinaan potkivat seinän takana niin, että hevosen kengän hokit eli rautanastat tulivat melkein seinästä läpi. Vanha navetta paloi 1946. Tulen irtipääsyn alkusyytä ole täysin saatu selville. Asukkaat menettivät käytännössä kaiken omaisuutensa. Vahinko oli suuri.

Yhtiön navetassa on aina ollut myös muutamia kuuluisia, nimeltä tunnettuja lehmiä, jotka tuottivat maitoa jopa suomenennätystahtiin! Pateniemen lehmien maidossa oli hyvä rasvapitoisuus, joka kuluttajalle tarkoitti hyvää laatua.

Karjankasvatuksen ohella sahalla harjoitettiin maanviljelystä. Pateniemen sahan tila tuotti ruista, vehnää, ohraa ja kauraa. Lisäksi viljeltiin lanttua ja rehukaalia eläinten rehuksi. Lehmien ohella tilalla pidettiin hevosia ja lampaitakin vuoteen 1946 asti.

Voille ja viljalle oli aina kysyntää. Yhtiö möi tilan tuotteita työntekijöilleen. Maidon jakelu Pateniemessä tapahtui siten, että yhtiöläisperheet saivat korttiannoksensa suoraan tilalta. Pateniemen saha ei tuottanut vain puutavaraa vaan sodan jälkeen maanviljelystuotteiden avulla helpotettiin vaikeaa tilannetta alueella

Paikalle rakennettiin uusi navetta, jonka toimi loppuaikoinaan mm 4H-yhdistyksen toimitiloina. Paikalla oli mahdollista käydä ihastelemassa kotieläimiä, lemmikkejä ja esimerkiksi poroja. Kun 4H-yhdistys lopetti toimintansa, tilaa käytettiin airsoft-peliareenana. Vuonna 2011 tämäkin rakennus tuhoutui tulipalossa.

Lähde Lautoja ja lankkuja s. 166-7, asukkaiden haastattelut

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat, Pateniemen sahan navetta