Urheiluelämä vilkastui Pateniemessä vuoden 1930 jälkeen hyvin nopeasti. Paikkakunnalla harrastettiin yleisurheilua, hiihtoa ja painia. Varsinkin yleisurheilijoille tuotti suurta vaivaa suorituspaikkojen puute - seudulla ei näet ollut urheilukenttää lainkaan.

Puutteellisiin oloihin kyllästyneenä paikalliset urheilun johtomiehet alkoivat suunnitella oikean urheilukentän rakentamista seudulle. Niin ryhdyttiin tuumasta toimeen. Naiset ja miehet kutsuttiin talkoisiin ja työt laitettiin käyntiin.

Hakkeita-lehti kuvaa, kuinka ”osa talkooväestä kaivoi juoksuradan pohjaa, osa ajoi savea peruskerrokseksi. Savi kaadettiin kaivettuun monttuun ja käsijuntilla juntattiin tiiviiksi kerrokseksi. Tärkeä vaihe oli myös pintakerroksen laittaminen. Silloin jo tunnettiin hiilimurska kentän päällystysaineena. Asia ratkaistiin yksinkertaisesti. Pateniemeen tuli kesäisin puutavaraa lastaavia laivoja ja ne tyhjensivät kivihiilikuonansa mereen. Sovittiin vain laivojen kanssa siitä, että kuona pannaan proomuun ja tuodaan maihin. Näin tehtiin ja pintakerros saatiin suuren maailman tyyliin hiilimurskasta.”

Juoksurata oli 300 metrinpituinen, etusuoralla oli neljä ja kentän ympäri kiersi kaksi metrin levyistä rataa. Tarpeelliset hyppy- ja heittopaikat olivat kentän sivuilla ja molemmissa päissä. Keskikentällä oli luonnon muovaama ruohoalue palloiluja varten.

Kenttää pidettiin kunnossa etupäässä talkoovoimin ja kenttää käyttävät urheilijat kunnostivat suorituspaikkoja omalta osaltaan. Myöhemmässä vaiheessa oli kentällä talvisin luistinrata.

Pateniemen urheilukenttää alettiin uudistaa vuonna 1951. Sen oli tarkoitus valmistua seuraavana vuonna samaan aikaan kuin Helsingin olympiakisojen soihtuviestin oli määrä ohittaa Pateniemi. Urheilukentän vihkiäiset pidettiin heinäkuussa 1952.

Suomen halki kannettu olympiatuli saapui Pateniemeen illan suussa 9.7. Upouuden urheilukentän laitamilla seisoi tuhatmäärin ihmisiä. Soihtu tuli kentälle Pateniemen Urheilijoiden ja Pateniemen Vesan urheijoiden kuljettamana.

Vihkijäisjuhla sai arvokkaan tunnelman. Urheilu oli jälleen osoittanut voimansa ihmisiä ja ihmiskuntaa yhdistävänä tekijänä.

​

Lähde:

Pateniemiseura, Pateniemen kouluolot

Hakkeita –lehti 10/1955

Kuva: Ville Pohjonen, Honkapirtti ja urheilukenttä Pateniemessä