Risto Kyllinen, joka syntyi vuonna 1788, ja vaimonsa Marketta perustivat Närängänvaaraan uudistilan vuonna 1841.
Tilaa isännöivät Riston jälkeen tämän vanhin poika Risto, toiseksi vanhin poika Paavo ja lopulta vuodesta 1887 Paavon poika Eljas Kyllinen, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Eljas Näränkä. Eljaksen isännöimät vuodet olivat vaiherikkaita. Tilan kohtalo sinetöitiin, kun Eljas jätti maksamatta hevosen, joka kuoli ennen kuin maksun toista erää oli suoritettu. Tila ajautui pakkohuutokauppaan. Eljas asui tilalla vielä 13 vuotta, kunnes hänet häädettiin maksamattomien verojen takia vuonna 1916. Närängän erämaatila oli autiona 12 vuotta.
Alataloa, mäkitupaa, asutti Eljaksen siskon Madleenan ja Juho Juntusen perhe. Näiden tytär Amalia ja Iivari Määttä muuttivat rapistuneelle Närängän tilalle vuonna 1928 ja tekivät siitä jälleen elinvoimaisen.
Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 kaikki vaaran noin kaksikymmentä rakennusta poltettiin.
Sodan jälkeen Iivari Määttä, joka myöhemmin muutti nimensä Mäntysolaksi, rakensi talon uudelleen alkuperäiselle paikalle. 1950-luvun alussa isonjaon yhteydessä Iivari lunasti tilan itselleen ja Närängässä asuttiin 60-luvun puoliväliin saakka.
Iivari möi tilan Rauma Repolalle vuonna 1970. Ympäristöministeriö osti tilan Ensolta ja luovutti sen Metsähallitukselle vuonna 1998. Metsähallituksen Luontopalvelut suunnitteli ja toteutti alueelle reitit, tallensi tilan ja alueen historiaa ja entisöi talon vuokratupakäyttöön.
Närängän vaaranpolku vie sinut pohjoiseen luonnonmetsään, kertoo tilan historiaa ja tarjoaa luontohyvinvointia.
Reitti sopii koko perheen päiväretkeksi. Vaaran päälle nousee sorapintainen leveä polku, toisella puolella vaaraa kuljetaan metsäpoluilla. Kolmen kilometrin reitti on vaativa korkeuserojen takia.
Vaaran päältä avautuvat upeat näkymät. Evästaukoa voi viettää erämaatilan tulipaikalla.