Närängän emännällä oli jo kaikki pakattuna. Hevonen ja isäntä lähtivät jo heti sen jälkeen, kun talvisota oli syttynyt 30.marraskuuta 1939.

Emäntä odotti, että pihalle nousevalle tielle ilmestyy hevosen vetämä reki, mutta pihaan hiihti joukko suomalaisia sotilaita. Emäntä tiesi, että nyt kun tästä pirtistä lähden, en tähän taloon enää palaa, mutta Närängään hän vannoi tulevansa takaisin.

Närängänvaaran noin 20 rakennusta poltettiin talvisodan sytyttyä poltetun maan strategian mukaisesti. Vain sauna jäi polttamatta. Sotilaat kyllä sytyttivät senkin, mutta lauteille tehty nuotio putosi maalattialle ja sammui.

Rauhan tultua Amalia ja Iivari palasivat Näränkään ja rakensivat saunan eteen porstuan. He asuivat siinä ensimmäisen talven ja rakensivat uuden pirtin, navetan ja aitat.

Nykyisistä rakennuksista vanhin on aitta, joka valmistui vuonna 1943. Nykyinen saunarakennus valmistui viimeisenä, vuonna 1958.