Korukeräpallokas on pikkuruinen, vain muutaman millimetrin pituinen, pyöreä kovakuoriainen. Muiden keräpallokkaiden tavoin se vetäytyy häirittynä palloksi, jolloin sen pehmeämpi vatsapuoli on turvassa kovan kitiinikuoren sisällä. Laji on kaunis kuin koru - kiiltävien, oranssinkellertävien peitinsiipien keskellä on sydämenmuotoinen tumma laikku.
Korukeräpallokkaalla on erikoinen ruokavalio, sillä sekä sen toukat että aikuiset syövät vain nuijanuoranen-nimisen limasienen itiöitä. Tämä limasieni on yleinen monenlaisilla lahopuilla, mutta se pystyy muodostamaan korukeräpallokkaalle mieluisia, riittävän laajoja itiöpesäkeryppäitä vain haapa- ja kuusimaapuilla.
Kesän alussa nuijanuoranen kasvaa lahopuun sisältä näkyviin kiiltävinä, oranssinpunaisten limapisaroiden muodostamina ryhminä, jotka kypsyvät muutamassa vuorokaudessa ruskehtaviksi itiötehtaiksi. Näiden joukkoon korukeräpallokas munii munansa, joista kehittyy juhannuksen tienoilla pieniä toukkia.
Luonnonmetsien lajistolla on runsaasti keskinäisiä riippuvuussuhteita. Koska korukeräpallokas tarvitsee nuijanuorasta, joka tarvitsee lahoja maapuita, tavataan korukeräpallokasta vain vanhoista, kuusivaltaisista ikimetsistä.
Närängän metsistä korukeräpallokasta ei ole havaittu, mutta on todennäköistä, että laji siellä jossain asustaa sopivasti vettyneillä, vielä kaarnan peittämillä kuusimaapuilla, kavereinaan ehkä viiruliekolyhytsiipi, korpikolva tai joku muu noin 800 lahopuilla elävästä kovakuoriaislajista.
Närängän vaaranpolku vie sinut pohjoiseen luonnonmetsään, kertoo tilan historiaa ja tarjoaa luontohyvinvointia.
Reitti sopii koko perheen päiväretkeksi. Vaaran päälle nousee sorapintainen leveä polku, toisella puolella vaaraa kuljetaan metsäpoluilla. Kolmen kilometrin reitti on vaativa korkeuserojen takia.
Vaaran päältä avautuvat upeat näkymät. Evästaukoa voi viettää erämaatilan tulipaikalla.