Kantoraippasammal on yksi tyypillisimmistä vanhojen luonnonmetsien lahopuusammalista, Pohjois-Suomessa yleinen, mutta Etelä-Suomessa huomattavasti harvinaistunut maapuiden vähenemisen takia.

Kantoraippasammal on pienikokoinen laji, mutta usein sen asuttaman rungon tunnistaa jo kaukaa. Jos hieman mureutuneen mutta järeän havumaapuun pintaa näyttää peittävän ohut, vihertävänruskea peite, on melko varmasti löytänyt hyvinvoivan kantoraippasammalkasvuston.

Lähempää tarkasteltuna sammalmassasta nousee esiin pikkuruisia, vieri vieressä kasvavia ohuita raippoja, jotka muodostavat tiheitä peitteitä. Näiden korkeintaan puolen sentin mittaisten versojen kärjessä on kimppuna punaisia itujyväsiä, joiden avulla laji lisääntyy. Jos yksikin itujyvänen tarttuu myyrän tassuun tai linnun varpaisiin ja päätyy niiden avustamana uuteen, sopivaan kasvupaikkaan, siitä kasvaa uusi verso ja lopulta uusi kasvusto.

Pienikokoisena lajina kantoraippasammal väistyy kookkaampien sammalten tieltä puun lahoamisen edetessä.