Rattori Lupi.mp3
500Kg Lihaa, ''Etkös Ole Ihmisparka'', 1982, Finland
Olen kuullut, että taivaassa saa viinaa
Siellä kiljukin käy ilman hiivaa
Siellä krapula ei meitä piinaa
Siellä enkelit ilman housuja käy
(osa teekkarien laulusta)
Rattori-lupi oli Oulun tekniikan ylioppilaat Ry:n oma ravintola. Siellä oli teekkarien eli tekniikan opiskelijoiden lauluiltoja, rock-iltoja ja konsertteja. Rattori-lupilla oli rento tunnelma, ja ravintola oli hyvin suosittu.
Rattori-lupi oli olemassa 20 vuotta ja toimi monessa osoitteessa. Ravintola aloitti puutalossa Lidströmin lihakaupan yläkerrassa, Albertinkadun ja Torikadun kulmassa. Sanottiin, että Rattori-lupilla oli yhtä villiä kuin New Yorkin Sohon pahimmassa bordellissa. Alkuillasta DJ soitti harvinaista jazzia ja rockia, ja illalla kuunneltiin pop-hittejä. Ravintolan hinnastossa oli kohta: George 10 markkaa. Se tarkoitti palkkiota oksennuksen siivoamisesta.
Toinen Rattori-lupi oli Kirkkokadulla Kauppahotellissa vuosina 1976–1981. Ravintola oli nyt hienompi, ja DJ soitti vain rock-levyjä. Teekkarien lauluillat, soittajien jamit ja konsertit olivat yhä suosittuja. Ravintolassa oli halvat hinnat, hyvää musiikkia ja letkeä tunnelma. Se tunnettiin koko Suomessa.
Kolmas Rattori-lupi oli Asemakadulla vuosina 1981–1990. Se tunnettiin erityisesti portsareista eli ovimiehistä. Ravintolalla oli myös kuuluisa kanta-asiakas, Kari Lisko. Kari oli kehitysvammainen musiikin ystävä. Kun musiikki alkoi soida, hän oli aina ensimmäinen tanssilattialla.
Tuohon aikaan Rattori-lupille oli usein hyvin pitkä jono. Ravintolassa esiintyi suomalaisia ja ulkomaisia muusikkoja ja yhtyeitä. Johnny Thundersin konsertin jälkeen lattia oli täynnä lasin sirpaleita, baaritiski oli vääntynyt ja katosta roikkui lautoja.
Rattori-lupi on yhä tärkeä Oulun teekkareille. Vappuna teekkarien kulkue pysähtyy näiden kolmen Rattori-lupin edessä. Opiskelijat riisuvat lakkinsa ja ovat hetken ajan hiljaa. Torvisoittajat soittavat haikeaa musiikkia. Oulussa oli myös neljäs Rattori-lupi. Se vaihtoi kuitenkin nimensä, koska sen tunnelma ei ollut samanlainen kuin aiemmilla Rattori-lupeilla.
Lähteet:
Suomi24-keskustelupalsta. Nimimerkki "Möttönen". 16.2.2024.https://keskustelu.suomi24.fi/t/1341739/oulun-rattori-lupi
Kaleva: Rattori-lupin talo väistyi uuden tieltä – Kerro meille millaisia muistoja sinulla on legendaarisesta Rattorista. https://www.kaleva.fi/rattori-lupin-talo-vaistyi-uuden-tielta-kerro-meil/1906568
Oulun kaupungin kirjasto. 2023. Pohjoista musiikkia. www.ouka.fi/oulu/pohjoista-musiikkia/klubit-ja-ravintolat (saatavilla 2023)
Oulu-lehti 13.6.1968, 25.5.1969, 25.1.1973, 26.9.1974, 4.2.1975, 5.3.1981, 9.11.1981 Oulun ylioppilaslehti 27.2.1970, 15.5.1970, 18.3.1976, 6.2.1981. Kaleva 6.3.1964 Markku Rättilä. Kaleva 15.1.2002 Haastattelu: Hannu Karjalainen.
Himanka Tapani, Oululaisia teekkariperinteitä, Wappukulkue https://www.oty.fi/wordpress/wp-content/uploads/2021/03/teksuutimet_2018_2.pdf
Kuva: Kalevan arkisto. Dr. Feelgood Rattori-lupilla 23.3.1986.
Video: 500Kg Lihaa, ''Etkös Ole Ihmisparka'', 1982, https://www.youtube.com/watch?v=FCIRHS8xb-s
Osoite
Toinen Rattori sijaitsi aikoinaan Kauppahotellin katutasossa. Sisäänkäynti oli Asemakadun puolella.
Pohjoisen soundi -reitti kertoo musiikista Oulussa
Millaista musiikkia Oulussa on kuunneltu ja soitettu viime vuosikymmenien aikana? Sen kertoo tarinareitti Pohjoisen soundi. Reitti esittelee oululaisia paikkoja, jotka ovat tärkeitä kevyen musiikin kannalta. Se kertoo musiikin ilmiöistä, paikoista ja henkilöistä.
Tarinoita on 10, ja ne voi lukea tai kuunnella. Voit kulkea koko reitin tai valita tietyn paikan. Voit päättää, missä järjestyksessä tutustut paikkoihin ja tarinoihin.
Reitin kartalla tarinat ovat lähellä alkuperäisiä tapahtumapaikkoja. Tarinat kertovat esimerkiksi Kuusrockin rock-festivaaleista, musiikkivideoiden tapahtumasta, Rauhalan talosta ja Nuoriso- ja Kulttuurikeskus NuKun diskosta.
Voit tutustua myös eri ravintoloiden ja Madetojan musiikkilukion historiaan. Tarinat kertovat myös metallimusiikista Oulussa ja siitä, mitä tarkoittaa paska kaupunni eli paska kaupunki.
Tarinat on kirjoittanut Esa Nissi. Hän on tuttu Radiopuhelimet-yhtyeestä. Esa Nissi kertoo, että kirjoittaminen oli hyvin kiinnostavaa ja samalla vaikeaa.
”Kevyen musiikin historia Oulussa on hyvin monipuolinen. En voinut ottaa mukaan kaikkia tarinoita”, hän sanoo.
Tekstit: Esa Nissi
Kertoja ääni: Esa Nissi
Sisällöntuotanto: Filmbutik Oulu
Kuvat: Kalevan arkisto ja Oulun juhlaviikot
Reitin toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö
Reitin päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
© Oulun kulttuurisäätiö