Leipätehdas.mp3
Mieskuoro Huutajat - Oulujoki
1980-luku oli hyvinvointiyhteiskunnan parasta aikaa. Se oli myös vaihtoehtoisten kulttuurien sekä kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvän aktiivisuuden aikaa. 1980-luku oli myös kulutuksen kasvun aikaa. Lisäksi 1980-luvun alussa ihmiset marssivat rauhan puolesta ja ydinaseita vastaan.
Punk-musiikki tuli Suomeen 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Silloin musiikissa alkoi todellinen sukupolvenvaihdos. Punk innosti monia harrastamaan musiikkia, ja uudenlaisia yhtyeitä syntyi ympäri Suomea.
Vanhat muusikot eivät aina pitäneet uusista laulajista ja soittajista. Musiikin lisäksi muuttuivat ravintolat: niissä ei nähty esiintyjiä yhtä usein kuin ennen, vaan musiikkia soitettiin levyiltä. Monista muusikoista tuntui, että heidän omalle musiikilleen ei ollut enää paikkaa. Myös ylioppilaiden ja nuorten teatteriryhmissä oli levoton tunnelma.
Vuonna 1986 aika oli sopiva suoralle toiminnalle. Oulussa kulttuurin alan toimijat valtasivat Arinan vanhan leipätehtaan Heinäpäässä. Arinan osuuskauppa oli jättänyt tehtaan remontin kesken, ja rakennus oli tyhjä.
Valtaajina olivat Tehtaan Näyttämö, Oulun Elävän Musiikin yhdistys sekä nuoria musiikin tekijöitä. Tehtaan Näyttämö oli syntynyt, kun Oulun Ylioppilasteatteri ja Nuorisoteatteri yhdistyivät. Arina suostui vuokraamaan tilat valtaajille.
Leipätehtaasta tuli nopeasti vaihtoehtoisen kulttuurin paikka ja osaa uutta kaupunkikulttuuria. Soitto kuulosti komealta huoneissa, joissa oli betoniseinät ja kaakelilattiat. Täällä syntyi käsite Oulu-soundi. Sen tyyliin kuului kova meteli. Esimerkkejä Oulu-soundista olivat yhtyeet Electric Blue Peggy Sue and the Revolutionions From Mars, Faff-Bey ja Radiopuhelimet.
Kun yhtyeet harjoittelivat Leipätehtaalla, muusikot saattoivat tupakoida ja juoda alkoholia. Talon tapahtumia vartioivat kuitenkin järjestysmiehet. Talon kolmessa kerroksessa oli paljon toimintaa, ja toiminnan avulla saatiin rahaa. Uusi nuorisokulttuuri kiinnosti ihmisiä. Leipätehtaalla oli teatteriesityksiä ja bändien keikkoja. Ennen kaikkea Leipätehdas oli kuitenkin paikka, jossa teatteria ja musiikkia voi tehdä rauhassa. Esimerkiksi Mieskuoro Huutajat perustettiin noihin aikoihin, ja sen ensimmäinen harjoittelupaikka oli Leipätehtaalla.
Leipätehtaan vuokrasopimus loppui vuonna 1998. Rakennus purettiin pian sen jälkeen. Teatteriväki ja muusikot jäivät ilman yhteistä tilaa.
Lähteet:
Glad Reija, Välähdyksiä – 50 - vuotiaan Oulun ylioppilasteatterin historiasta, 2014, Oulun ylioppilasteatteri.
Savolainen, Marjatta, puhelinhaastattelu 11.12.2023, haastattelijana Esa Nissi.
Kuva: Kalevan arkisto, Mieskuoro Huutajat vuonna 1988.
Video: Mieskuoro Huutajat - Oulujoki, https://www.youtube.com/watch?v=RcvxSxpicLo&list=RDEMzdOMJrCNzBiXoYUvqiU6aQ&start\_radio=1
Osoite
Leipätehdas sijaitsi aikoinaan osoitteessa Uusikatu 43, Oulu, 90120
Pohjoisen soundi -reitti kertoo musiikista Oulussa
Millaista musiikkia Oulussa on kuunneltu ja soitettu viime vuosikymmenien aikana? Sen kertoo tarinareitti Pohjoisen soundi. Reitti esittelee oululaisia paikkoja, jotka ovat tärkeitä kevyen musiikin kannalta. Se kertoo musiikin ilmiöistä, paikoista ja henkilöistä.
Tarinoita on 10, ja ne voi lukea tai kuunnella. Voit kulkea koko reitin tai valita tietyn paikan. Voit päättää, missä järjestyksessä tutustut paikkoihin ja tarinoihin.
Reitin kartalla tarinat ovat lähellä alkuperäisiä tapahtumapaikkoja. Tarinat kertovat esimerkiksi Kuusrockin rock-festivaaleista, musiikkivideoiden tapahtumasta, Rauhalan talosta ja Nuoriso- ja Kulttuurikeskus NuKun diskosta.
Voit tutustua myös eri ravintoloiden ja Madetojan musiikkilukion historiaan. Tarinat kertovat myös metallimusiikista Oulussa ja siitä, mitä tarkoittaa paska kaupunni eli paska kaupunki.
Tarinat on kirjoittanut Esa Nissi. Hän on tuttu Radiopuhelimet-yhtyeestä. Esa Nissi kertoo, että kirjoittaminen oli hyvin kiinnostavaa ja samalla vaikeaa.
”Kevyen musiikin historia Oulussa on hyvin monipuolinen. En voinut ottaa mukaan kaikkia tarinoita”, hän sanoo.
Tekstit: Esa Nissi
Kertoja ääni: Esa Nissi
Sisällöntuotanto: Filmbutik Oulu
Kuvat: Kalevan arkisto ja Oulun juhlaviikot
Reitin toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö
Reitin päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
© Oulun kulttuurisäätiö