Metsästysharrastus on perua esi-isiemme ajoilta, jolloin metsästyksellä oli tärkeä osa ihmisen elinmahdollisuuksissa Suomessa. Metsästyksellä saatiin ravintoa ja turkikset olivat ihmiskehon suojaamisessa, varsinkin talvisin. Myöhemmin siitä on muotoutunut harrastustoiminta, joka soveltuu sellaisille, jotka viihtyvät luonnossa ja onhan saalistaminen jännääkin puuhaa.

Metsästysoikeus perustuu maanomistajan oikeuksiin ja jokaisen metsästystä harjoittavalla on oltava voimassa oleva metsästyskortti, jonka saa suoritettuaan metsästäjätutkinnon. Tutkintoja järjestävät riistahoitoyhdistykset. Metsästää saa vain määrättynä aikana vuodesta, jokaiselle lajille on ministeriön määräämä metsästysaika vuosittain.

Metsästyksellä voidaan myös säädellä tietyn lajin kannan voimakkuutta, esimerkiksi hirvikannan ja suurpetojen määrää. Riistaeläimiä ovat kaikki lihansa tai turkkinsa vuoksi metsästettävät lajit.

Yleisempiä riistaeläimiä Pohjois-Suomessa ovat

• metsäkanalinnut
• metso
• teeri
• pyy
• riekko
• vesilinnut
• sorsat
• sotkat
• yms.
• jänis
• hirvi
• pienpedot
• kettu
• minkki
• näätä
• supikoira
• suurpedot
• karhu
• susi
• ilves
• ahma

Edellä mainituista riistaeläimistä pyyntiluvanvaraisia ovat hirvi, susi, ahma ja ilves.