Eloperäiset maalajit ovat syntyneet eliöistä hajoamisen kautta.
Lieju ja muta esiintyvät järvien pohjilla. Lieju on veteen syntynyt, runsaasti kivennäismaata sisältävä orgaaninen kerros. Kosteana kumimainen, kuivana halkeilee.
Turve esiintyy suolla. Turve on suokasvillisuuden hapettomissa olosuhteissa muodostama orgaaninen kerros.
Turpeen läpäisevyys riippuu suuressa määrin turpeen maatumisasteesta ja huokoisuudesta. Raakaturve on tavallisesti hyvin läpäisevää, kun taas maatunut turve saattaa olla lähes läpäisemätöntä.
Kangashumus muodostuu metsämaalle. Kangashumus muodostaa tiiviin huopamaisen, selvästi kivennäismaasta erottuvan eloperäisen kerroksen.
Multa muodostuu reheville metsämaille, ja se on parasta kasvualustaa kasveille. Multa on mururakenteinen, runsaasti kivennäismaata sisältävä orgaaninen kerros.
Kivennäismaalajit ovat kallioperästä rapautunutta kiviainesta.
Moreenissa on kaikkia kivennäismaalajeja sekaisin.
Lajittuneita maalajeja ovat savi, hiesu, hieta, hiekka, sora, kivet ja järkäleet.
Sora Rakeet ovat pyöristyneitä ja puhdaspintaisia, 2-20 mm, joukossa runsaasti kiviä.
Hiekan rakeet näkyvät paljain silmin, 0,2-2 mm. Hiekka on hyvin läpäisevä maalaji.
Hieta Karkean hiedan rakeet näkyvät paljain silmin, hienon heidan rakeet tuntuvat sormenpäissä. Karkean hiedan läpäisevyys on vielä melko hyvä, mutta hienon hiedan jo verrattain heikko.
Hiesu Hiesun raekoko 0,002 - 0,02 mm, ei näy, eikä tunnu sormenpäissä. Hiesu on melkein läpäisemätöntä ja hyvin routivaa, märkänä juoksevaa.
Savi Saven raekoko on alle 0,002 mm. Savi on märkänä helposti muotoiltavaa. Savi on pääsääntöisesti läpäisemätöntä.
Lue lisää Ruokatietoyhdistyksen sivuilta: Maasta löytyy paljon luonnonvaroja
Munakan metsäpolku esittelee alueen luontoa valaistulla reitillä, jossa kesäisin on pururata reippaaseen liikuntaan ja talvisin hiihtolatu.