Suolla on turvetta 0,3-6 metriä. Turvetta muodostuu pääasiassa rahkasammalista ja muista suokasveista. Koska suo on märkä, puut kasvavat siellä huonosti.

Suomessa on paljon soita, koska täällä sataa enemmän kuin haihtuu. Kuusamossa soita syntyy jopa rinnemaastoon. Nykyään luonnontilaiset ja vähäpuustoiset suot ovat metsälain mukaan säästettäviä elinympäristöjä.

• Rämeet ovat karuja soita, joilla kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. Tyypillisiä kasveja ovat rahkasammaleet ja varvut, kuten suopursu, juolukka, vaivaiskoivu ja karpalo.
• Korvet ovat ravinteisia ja kuusivaltaisia puustoisia soita. Tyypillisiä kasveja ovat karhunsammal, metsäkorte, juolukka, sarat ja korpihilla.
• Nevat ovat puuttomia ja märkiä avosoita, joilla elää runsaasti lintuja.
• Letot ovat reheviä avosoita, joilla kasvaa mm.kataja, rätvänä ja rauhoitettu tikankontti.
• Soiden syntytavat
  1. Järvi kasvaa umpeen. 2. Metsämaa soistuu esim. notkelmissa. 3. Merestä kohoava maa soistuu.