Vapaussodan sankarimuistomerkki

Kuusamon kaupunki

Muistomerkki sijaitsee hautausmaalla viime sotien sankarihautojen vieressä. Se on pystytetty luultavasti 1920-luvulla Kuusamon suojeluskunnan toimesta. Muistokivessä on kansalaissodassa vuonna 1918 Itä-Karjalassa ja Tampereella kaatuneiden valkoisten puolella taistelleiden kuusamolaisten (11 miestä) nimet.

Suomen itsenäistyttyä 6.12.1917 maassamme alkoi tammikuussa 1918 kansalaissota. Kuusamon alueella ei kuitenkaan taisteltu. Maaliskuussa 1918 Kuusamossa järjestettiin itsenäisyyden ajan ensimmäiset kutsunnat, joissa sotapalveluun määrätyistä n. 700 miehestä osa määrättiin auttamaan Vienan Karjalan vapauttamista Venäjän vallasta.

Itä-Karjalan itsenäistyminen ei onnistunut. Puna-armeija pääsi lopullisesti voitolle v. 1922, jolloin arviolta 11 000 itäkarjalaista pakeni Suomeen. Kuusamon Lämsänkylän kohdalta pakolaisia tuli n. 2 000. Heidät majoitettiin Kuusamoon ja lapsille alettiin järjestää koulutusta. Lopullisesti raja Neuvostoliittoon sulkeutui 1920-luvun puoliväliin mennessä.

Muistokiven teksti

”Urhoot astuvat kumpuin yöstä ja kertovat Suomensuvun työstä ja neuvovat polvea nousevaa.”

Osoite

Kitronintie 11

Kuusamon patsaat ja muistomerkit

Kuusamon alueella on kaikkiaan kaksikymmentäneljä muistomerkkiä ja patsasta. Useimmat niistä liittyvät sotahistoriaan, mutta joukossa on myös merkkihenkilöille ja erityisille tapahtumille pystytettyjä patsaita ja muistomerkkejä.

Muistomerkki voi olla somistettu kivi, puinen, metallinen tai kivinen rakennelma tai yksinkertainen merkintä, kuten metallilaatta tai kaiverrus kiven pinnassa.

Kohteet