Suorajärven Nälkäahoon on pystytetty v. 1987 muistomerkki venäläisten partisaanien surmaaman Eetu Määtän muistolle.

Laatan teksti

”Tällä paikalla kaatui stm Edvard Määttä kuuden vihollisen partisaanin ampumana 11.7.1942. Viholliset ottivat vangikseen hänen vaimonsa Reetan, mutta suomalainen partio vapautti hänet Sallan Tuntsajoella. Sodan aikana oli tuhansia kärsimysnäytelmiä, mutta Suomi säilyi onneksemme itsenäisenä valtiona.

1987 Maamiesseura, Kylätoimikunta”

Kyltin teksti

Partisaanien tuhot Kuusamossa 1942-1943

Vuosina 1941-1944 Neuvostoliiton partisaanit surmasivat Suomen itärajan kylissä 182 henkilöä. Hyökkäykset ulottuivat rajapitäjiin Petsamosta Pielisjärvelle, nykyisen Lieksan seuduille saakka. Kuusamossa hyökkäysten kohteiksi joutuivat Kurvisen kylä, Suorajärvi, Kuoliovaara ja Lämsänkylä. Näissä kylissä menehtyi 17 henkilöä, joista 11 siviiliä, kolme sotilaskotisisarta ja kolme sotilasta. Lisäksi partisaanit vangitsivat ja todennäköisesti tappoivat yksittäisiä siviilejä metsissä ja heinäniityillä. Tällä tavalla katosi neljä Kuusamolaista. Paanajärven hyökkäyksessä 1942 isäntä vangittiin, mutta hänet palautettiin kolmen vuoden kuluttua.

Suorajärvi

Suorajärven kylästä vanhalle rajalle oli matkaa noin 40 kilometriä. Yksinäinen Uutelan talo sijaitsi Suorajärven länsipäässä. Talon isäntä Eetu Määttä oli heinäkuussa 1942 rintamalta kotona heinäntekolomalla. Loma oli päättymässä ja isäntä lähdössä takaisin joukko-osastoonsa. Iltayöstä 10. heinäkuuta taloon tunkeutui kuusi suomalaisiin sotilaspukuihin pukeutunutta partisaania, jotka vaativat venematkaa kylälle maantien suuhun. He komensivat isännän ja emännän pitkälle matkalle. Vaatteita aitasta hakiessaan he onnistuivat pakenemaan. Mutta isäntä palasi katsomaan, mitä heidän kodilleen tapahtui. Silloin partisaanit tavoittivat heidät Virkkulaan johtavalla polulla, ampuivat kostoksi isännän Nälkäahossa ja ottivat emännän vangiksi. Suomalainen kenttävartioryhmä yllätti partisaanit ja vapauttivat emännän Sallan Tuntsajoella.

Vuotungin kylätoimikunta ja maamiesseura pystyttivät muistomerkin kesällä 1987.

Kuusamon kaupunki 2009

• 1987