"Se on sitten semmonen assie, että se ei selevie muualla kun Kelan saunassa". Sanonta on peräisin ajoilta, jolloin Janne Waarala isännöi Kelan talossaan Kuusamon kunnallisia kokouksia. Vuonna 1907 kansanedustajaksi valittu Waarala majoitti sivukyliltä kokoukseen tulleet isännät eli nokkamiehet. Iltaisin saunottiin Kelan rantasaunassa. Saunan kuumissa löylyissä isäntien mielipiteet pehmenivät ja vilvoittelemaan asteli sopuisia nokkamiehiä. Markkinoiden aikaan Kelan saunaan talutettiin liiaksi humaltuneita isäntiä selvittämään päätään.

1900-luvun alussa Kuusamo oli tiheään rakennettu vilkas kirkonkylä kahviloineen. Kirkkolahden rantaan tultiin veneillä ja Kuusamojärvellä liikennöi jopa Kuusamo-laiva, johon mahtui 30 matkustajaa.

Kuusamojärven rannassa on näkyvissä merkkejä vedenpinnan laskusta. 1800-luvulla, kun viljelymaasta oli pula, lisää peltoa tehtiin laskemalla järvien vedenpintaa. Kirkkolahdella kirkonkylän emäntien pyykkiranta karkasi kauas entiseltä paikaltaan.

Matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassussa voit käydä tutustumassa Kuusamon kirkonkylän 1930-luvun pienoismalliin ja sen tarinoihin