Kuusamolaiset palasivat keväällä 1945 evakosta poltettuun kotipitäjään. Kirkonkylä oli raunioina, 64 kotia oli tuhoutunut ja rajakylät oli menetetty. Perheet asettuivat asumaan neuvostojoukkojen rakentamiin korsukyliin. Emännät paistoivat leipää taivasalla, taloista jäljelle jääneissä uuneissa.

Ruuantuotannon turvaamiseksi päätettiin rakentaa ensin talot ja navetat kyliin ja sen jälkeen kirkonkylä. Sairaala, kirkko ja kaupat toimivat parakeissa. Rakennuspuuta kaadettiin joka puolella pitäjää ja lapset saivat tehtäväkseen kaivaa nauloja rakennusten raunioista. Kuusamo jälleenrakennettiin ennätysajassa. Jo vuonna 1952 kivitalot reunustivat neljäntienhaaraa ja vaaleat uudet puutalot reunustivat Kitkantien vartta.

Tapahtumatorilla oleva keltainen, niin sanottu yhdyspankin talo, on entisöity jälleenrakennusajan asuun.

• Jälleenrakennusajan ensimmäisenä vuonna valmistui 1811 rakennusta ja rakenteilla oli 1279 rakennusta.
• Kirkonkylä nousi tuhkasta kaupunkimaisena asutustaajamana.
• Jälleenrakennusajan muistomerkki, Terho Sakin ”Väkevät näkevät tekevät”, on kaupungintalon pihassa.
• Viljelysmaiden ja metsien uudelleen jakaminen eli isojako jatkui Kuusamossa koko 50-luvun ajan.
• Isojaon aikana rakennettiin tiestöä ja puhelinverkosto, maatilat koneellistuivat ja Kuusamon matkailu sai alkunsa.

Äänitiedosto: Meimi Mäntyniemi omaa sukua Salmivaara kertoo perheensä jälleenrakennusajan kodista Helena Palosaaren kirjassa Me selvisimme - Kuusamon kohtalonvuodet 1939 – 1950.