Kalajoen kirkko
Kalajoen kaunis punatiilikirkko on järjestyksessä pitäjän kahdeksas.
Hautausmaakierrokset ja kirkon esittelyt: Kalajoen Matkailuoppaat. Tiedustelut ja varaukset p. 050 536 5519.
Tiekirkko. Kalajoen kirkko on mukana tiekirkkoverkostossa. Avoinna 24.6.-4.8.2024 ma-pe klo 12-15, sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka. Jumalanpalvelukset ja lisätietoja kirkkorakennuksesta tästä linkistä (Tiekirkko).
Kalajoen kirkkorakennusten historiaa ja kiinnostavia tietoja:
Kalajoen neljäs kirkko rakennettiin tähän nykyisen kirkon paikan viereen Etelänkylälle vuonna 1636.
Kirkon edellinen, kolmas paikka oli ollut joen toisella puolella Pohjankylässä, lähellä nykyistä Jokelan pappilaa. Toinen kirkko oli Pitkäsenkylällä, ja ensimmäinen Tyngällä. (Muistomerkkien paikat ks. Kalajoen kirkot -reitti).
Neljäs kirkko Pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen, länsitornillinen kirkko rakennettiin puusta. Kirkossa on ollut tunnetun kirkkomaalarin Lars Galleniuksen töitä.
Viides kirkko Kirkko valmistui 1781, sen oli suunnitellut yli-intendentti C. F. Adelcrantz ja rakentanut kalajokinen kirkonrakentaja Simon Silvén. Tämä puinen ristikirkko poltettiin Suomen sodassa 1808.
Kuudes kirkko Uuden kirkon ja tapulin suunnitteli A.W. Arppe. Ne valmistuivat rakennusmestari Heikki Kuorikosken johdolla 1815. Tapuli on edelleen pystyssä, mutta sitä on korotettu ja muutettu nykyiselleen lääninarkkitehti Oldenburgin ja Lohrmanin suunnitelmien mukaan v. 1858. Tapulissa olevan vaivaisukon on veistänyt reisjärveläinen kirvesmies. Tämäkin kirkko paloi salaman sytyttämänä vuonna 1869.
Seitsemäs kirkko Uuden tiilikirkon suunnitteli lääninarkkitehti F. W. Lüchow ja se valmistui 1879. Myös tämä kirkko paloi 1929 ja jäljelle jäivät vain seinät.
Kahdeksas kirkko Korjausten jälkeen kirkko saatiin uudelleen toimintaan 1931. Rakennustyöt hoituivat seurakuntalaisten toimesta ja tiiletkin valmistettiin Kalajoella.
- Kirkko uudistettiin W.G. Palmqvistin piirustusten mukaan.
- Alttaritaulut ovat Adolf von Beckerin ja Aukusti Tuhkasen maalaamia.
- Kirkossa on kalajokisen Helanderin valurisuvun kruunuja ja kynttelikköjä
- Santaholma Oy:n lahjoittamat vanhat urut
- ”entisten kalajokisten” lahjoittamat lasimaalaukset kuori-ikkunoissa.
- Kirkon ympärillä on vanha, 1800-luvun alusta oleva hautausmaa komeine hautamuistomerkkeineen.
- Tunnetuin hauta lienee Suomen sodan sankarin, Kalajoella kuolleen Wilhelm von Schwerinin hauta.
Kalajoen tapuli valmistui 1815 rakennetun kirkon yhteydessä kirkonrakentaja Heikki Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina. Kirkon tuhoutuessa salaman sytyttämän tulipalon seurauksena 1869 tapuli säilyi ja on edelleen käytössä.
Mustavalkokuvat: Kalajoen kotiseutuyhdistys. Värikuva: Kalajoen seurakunta.
Osoite
Etelänkyläntie 1, 85100 Kalajoki
Kalajoen kirkot ja vanhan emäseurakunnan historiaa
Kalajoen seurakunnan kirkot ovat kaikki kauniita, arkkitehtuuriltaan merkittäviä vanhoja kirkkoja.
Nykyisten kirkkojen lisäksi tässä esittelyssä ovat mukana Kalajoen (vanhan emäseurakunnan) neljän ensimmäisen kirkon muistomerkit.
Lisätietoja kirkoista ja seurakunnan toiminnasta tästä linkistä.
Kalajoen seurakunnan historiaa:
Kalajoen varressa on ollut kristillistä asutusta jo 1200-luvulla. Ensimmäiset maininnat Kalajoen seurakunnasta löytyvät asiakirjoista jo vuodelta 1525, missä kerrotaan, että Kalajoen Tyngän kylälle oli rakennettu kappelikirkko.
Seurakunta käsitti tuolloin koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä myöten. Laaja emäseurakunta jakaantui vasta 1800-luvulla osiin, kun kappeliseurakunnat itsenäistyivät yksi toisensa jälkeen.
Emäseurakunnan kirkko ei ollut kovin pitkään Tyngällä, ja seuraava rakennettiin lähemmäksi jokisuuta Pitkäsenkylälle (ks. reittikohde Kalajoen II kirkon muistomerkki).