Kalasääski ja lohi

Oulun taidemuseo
Oskari Jauhiainen Kalasääski ja lohi, 1959

Oskari Jauhiainen Kalasääski ja lohi, 1959

Pokkisenpuisto, Ojakatu 2

Oskari Jauhiainen (1913–1990)

Kalasääski ja lohi, 1959

pronssi

195 x 100 x 105 cm

ulkoteos

Kalasääski ja lohi oli Oulun ensimmäinen suihkulähdeveistos. Pronssinen eläinaihe on sijoitettu kosken hiomalle luonnonkivelle pyöreän vesialtaan keskelle. Ajatus veistoksen hankkimisesta oli syntynyt Oulun 350-vuotisjuhlien yhteydessä 1955. Oskari Jauhiainen oli mukana kilpailutoimikunnassa, mutta hanke ei lähtenyt tuolloin liikkeelle. Vuonna 1960 paljastetun veistoksen rahoituksesta vastasivat toimitusjohtaja ja rouva U. J. Sundström.

Taiteilijan mukaan Kalasääski-veistoksen kalan piti ensin olla hauki, mutta teoksen lahjoittaja halusi tilalle lohen. ”Siitä tulleeki sitten Oulujoen viimeinen lohi”, arveli Jauhiainen.

Kiiminkiläissyntyinen kuvanveistäjä, professori ja akateemikko Oskari Jauhiainen edusti kuvanveiston realistista perinnettä. Jauhiaisen toinen Oulun keskustassa sijaitseva teos on kirjailija Teuvo Pakkalan muistopatsas (1973) Vaaranpuistossa. Kiimingin kirjaston yhteydessä on toiminut vuodesta 2015 Jauhiaisen elämäntyötä esittelevä Galleria Oskari Jauhiainen.

Oletko kuulut kalasääsken laulavan? Halutessasi voit käydä Luontoportin sivuilla kuuntelemassa Jan-Erik Bruumin äänitteen kalasääsken laulusta.

Seuraavaksi leikki-idea ryhmässä leikittäväksi. Kalasääski lekuttelee ilmassa, syöksyy nopeasti alas ja nappaa saaliikseen vedessä uivan lohen. Jokaisella eliöllä on oma tapansa liikkua ja tuottaa ääntä. Astu siis leikin maailmaan.

Jakaantukaa ryhmiin seuraavien eliöiden mukaan:

  • Naurulokki (nauraa lennellessään)
  • Lohi (pulikoi polskutellen)
  • Siili (supattaa sipsutellen)
  • Kärppä (kiipeilee ketterästi)

Sopikaa yhdessä lajien liikkeet ja äänet. Miten esimerkiksi lohi pulikoi ja polskuttelee?

Seistään piirissä ja kalasääski, eli leikin sovittu ohjaaja käskee:

Naurulokit naurakaa lennellessänne, lohet pulikoikaa polskutellen, siilit supattakaa sipsutellen, kärpät kiivetkää ketterästi ja kaikki eliöt liikkukaa. Eliöt toimivat kalasääsken käskyn mukaan nopeasti. Väärin käskyjä tulkinneet siirtyvät tuomaristoksi. Leikki loppuu, kun yhdenlaisia eliöitä on enää jäljellä.

Julkinen taide Oulussa – keskustan rantareitti

Merenrantaa sekä puistojen vesiuomia myötäilevä keskustan rantareitti kulkee Hollihaan puistosta torialueelle koukaten sieltä kaupungintalon ympäristöön. Reitti jatkuu Pokkitörmältä Franzénin puistoon, josta vaelletaan Hupisaarten tuntumasta ja puistoa pitkin taidemuseolle. Toki reitin voi kulkea myös toisin päin tai vain osittain.

Suurin osa teoksista sijaitsee ulkona 24/7, mutta mukana on myös sisätiloissa, kuten kaupunginteatterissa ja kaupungintalossa olevia tilausteoksia, joihin pääsee tutustumaan helpointen virtuaalisesti. Osa uusista tilausteoksista on taiteilijoilla vielä työn alla, joten reitti päivittyy sitä myöten, kun teokset valmistuvat.

Keskustan rantareitin varrella tulee vastaan Oululle ja oululaisille ikonisia julkisia teoksia, kuten kauppahallin vieressä seisova Kaarlo Mikkosen Toripolliisi, Sanna Koiviston Ajankulku kaupungintalon takana ja Erland Stenbergin Frans Michael Franzénin patsas Franzénin puistossa. Kaikki ulkoteoksetkaan eivät osu yleisimpien kulkureittien varrelle, joten keskustan rantareitti tarjoaa myös uusia löytöjä vanhojen tuttavuuksien lisäksi.

Keskustan rantareitin teoksiin liittyy mukavia pikku tehtäviä ja harjoitteita sekä esimerkiksi kuunneltavia lisäsisältöjä. Noin 3 km pituisen reitin voi kulkea tietokoneen ääressä tai jalkaisin, pyörällä tai sähköpotkulaudalla, yksin, koiran kanssa tai muussa hyvässä seurassa.

Esittelytekstit: Elina Vieru

Kuvat: Mika Friman