Alavieskan kotiseutumuseo
Alavieskan kotiseutumuseo
Avoinna kesäaikaan:
- Heinäkuussa 2025 (päivät tarkentuvat lähemmin)
- ke-pe klo 12-17
- la-su klo 12-15.
- Alavieskapäivien ajan museo avoinna
- su 6.7. - su 13.7.2025
- klo 12-17
Ei pääsymaksua.
Yhteydenotot: kirjastotoimenjohtaja Ulla-Mari Kivi (044-5395268).
Kotiseutumuseo on ollut pappilan väentupa, eli yksi tällä paikalla olleen pappilan maatilan rakennuksista. Pappilan päärakennus on aikanaan sijainnut nykyisen Omavieskan tontilla. Väentupa on rakennettu arvion mukaan 1700-luvun loppupuolella. Pihassa on myös aitta.
Väentuvassa on asunut pappilan palvelusväkeä, mutta värikkään historian aikana rakennuksessa on ollut monenlaista muutakin toimintaa.
Väentupa on hirsirunkoinen paritupa, eli talon kummassakin päässä on iso huone. Ne olivat renkitupa ja leipomahuone (pakaritupa). Niiden välissä oli kamari sekä ”etehinen” missä ei ollut tulisijaa eli lämmitystä.
Talossa on pidetty huutolaisten huutokauppoja vuosittain 1800-luvun lopulla. Talo toimi paikkana (ns. vattihuusina, köyhäintalo eli fattighus), jossa vaivaishoitolaiset annettiin yksitellen alhaisimman tarjouksen tehneelle hoidettavaksi. Usein myös lapsia päätyi huutolaiseksi esim. maatiloille, vanhempien varattomuuden tai kuoleman vuoksi.
Myöhemmin talo oli arentaattorin tupana tai arentitupana. Arentaattori oli pappilan vuokralainen, joka asui tuvassa, viljeli pappilan maita ja maksoi vuokraa erilaisina maanviljelyn ja karjanhoidon tuotteina.
1930-luvulla talossa toimi myös suojeluskunnan kanslia. Sotien jälkeen 1940-50-luvuilla rakennus toimi koulutupana ja kansakouluna.
Väentupa toimi seurakunnan kokoontumistiloina (viereisen pappilan lisäksi). 1950- ja 1960-luvulla paikasta puhuttiin yleisesti seurakuntakotina. Myös kerhotupana rakennus toimi pitkään, ja siellä on pidetty paljo erilaisia kerhoja ja myös ammattikursseja.
Alavieska-Seura aloitti museotoiminnan rakennuksessa 1977 ja yleisölle väentupa avattiin 1978. Alavieska-Seura luovutti museon huollon ja vastuun kunnalle 1999. Museorakennuksen omistus siirtyi Alavieskan seurakunnalta kunnalle 2012. Kunta on tehnyt museon kehitystyötä mm. hankerahoituksella vuosina 2018-19.
Lähteestä: Alavieskan museotoiminnan esiselvityshanke 2016 (Pirjo Tuomimäki).
Kuvat: Ulla-Mari Kivi.
Muistojen Alavieska – kulttuurikävely kylänraitilla
Lähde seikkailulle Alavieskan historiaan!
Aloita Presidentti Ståhlbergin lapsuuden maisemista Pappilan väentuvalta, tutustu reitin varrella Huugo Kähtävän veistokseen ja Pirtti-Villen muistomerkkiin, ja päädy Hannulan talolle Viivin ja Väinön autenttisen elämän ympäröimäksi.
Tämä reitti on esteetön, ja soveltuu kaikenikäisille. Kulku pyöräteitä pitkin. Matkalla on alkukulku ja tienylityksiä. Rampit mahdollistavat museoon ja kirkkoon pääsyn.
Tarkista kohderakennusten aukioloajat kohdekorttien linkeistä.
Napauta tai klikkaa aina kunkin kohteen kuvaa nähdäksesi kohteen muut kuvat!
Kuvatiedot:
Reittikuvauksen mustavalkoiset pääkuvat: Kuvaaja Poutvaara, Matti. Vuosi 1961. Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma.
- Säästöpankki vasemmalla lautavuoratussa talossa. Sekatavarakauppa risteyksessä. Oikealla Alavieska Oy kaksikerroksisessa aumakattoisessa talossa.
- Välimatkoja ilmoittava pylväs: Alavieska 0,9 km, Ylivieska 17,1 km, Savisilta 18,8 km. Kellotapuli ja kirkko. Sotainvalidien kioski.
- Kuvattu tien vierestä kirkolle päin. Rakennuksia tien molemmin puolin. Tien vieressä maitolava.
- Kuvattu joen ylittävältä sillalta tien suuntaisesti. Joen varrella satulakattoinen pieni rakennus, jonka katolla risti.
- Vasemmalla lautavuorattu kaksikerroksinen talo. Kyltti: Alavieskan Oy. Kirkko ja kellotapuli taustalla.
-