Evakkotalo
Salmivaaran perhe palasi kevättalvella 1945 evakosta Matti Käkelän talosta Oulaisten Lehtopäästä. Koti Kuusamon kirkonkylässä oli poltettu, joten perhe asui väliaikaisesti Iivari-isän veljen Ollin ja tämän perheen kanssa Keskikeron rannalla Paasossa. Iivari oli ostanut riihen Ronkaisenniemeltä, jonka hän purki Herman-veljensä kanssa ja siirsi hirret talvikelien aikana Toranginahoon perheen entisen viljelysmaan laitaan. Riihen hirsistä Iivari ja Herman rakensivat pienen talon, jonka ikkunat olivat etelään ja länteen päin, ovi pohjoiseen. Oven edustalla oli laudoista rakennettu porstua, josta oli erotettu kaksi komeroa; oikealle hyllykomero ja vasemmalle vintin portaiden tila. Pirttiin mennessä ovesta oikealle oli hellauuni, jonne puut työnnettiin hellan päässä olleesta syvennyksestä. Hellan tulipesän alla oli luukulla varustettu paistinuuni. Kannellinen halkolaatikko oli peseytymispaikka ja hellan edessä oli ristikkojalallinen pöytä, jonka kahdenpuolen oli penkit.
Nurkassa oli perheen tyttären Meimin lyhyt sänky. Ikkunan eteen tytär sai oman, pönkällä seinään tuetun pöydän, joka oli tuskin pulpetinkantta isompi. Valonlähteenä pöydällä oli kynttilä ja karbidilamppu. Toisessa nurkassa nukkuivat Iivari ja äitipuoli Hilta. Ainoassa vapaassa nurkassa oli Herman-sedän ja Einari-serkun kerrossänky. Sen ja oven välissä oli lyhyt penkki ja seinällä roikkumassa vaatteita. Kolmelle lehmälle – Lemmikille, Mansikille ja Kaunokille – oli kunnostettu pellon rinteessä ollut venäläisten korsu. Ennen talvea talon lähelle rakennettiin vaatimaton navetta. Saunassa oli käytävä toisten talouksien luona. Muutto evakkotaloon tapahtui kesällä 1945 ja jälleenrakennettuun taloon Kirkkotien varteen syyspuolessa 1947.
Kuusamon kotiseutumuseo
Kuusamon keskustassa Torankijärven rannalla olevassa kotiseutumuseossa pääset tutustumaan kuusamolaisen selkostalonpojan perheen elämää 1930-luvulla.
Kotiseutumuseo on avoinna 11.6.-3.8.2024 tiistaista lauantaihin klo 10-18.
Elokuussa museo on avoinna 5.8-16.8.2024 välisen ajan maanantaista perjantaihin klo 9-15.
Kuusamon kotiseutumuseo on Museokortti-kohde. Sisäänpääsy yli 15-vuotiailta 6,30 euroa.
Osoite: Kitronintie 6, Kuusamo
Kuusamon kotiseutumuseon tapahtumia kesällä 2024:
18.6. klo 14
Torviyhtye Saaren Soittajat: Muistojen bulevardi livenä Museon sisäänpääsymaksu.
19.6. klo 18
Peltokurki ja Eereka: Kerran kesäyönä Kuusamossa Liput 15e
29.6 klo klo 18
Evakkotalon avajaiset, vehnästä ja kahvia, järj. Kuusamoseura Vapaa pääsy
30.6 klo 11-15
Kuusamon kotiseutupäivät, järj, Kuusamoseura Vapaa pääay
3.7 klo 13
Teatteri Tie: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin Museon sisäänpääsymaksu
11.7 klo 18
Jukka Lamminen: Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja Liput 10e/5e
21.7 klo 12
Kuusamon kotiseutumuseo 50 vuotta Avoimet ovet ja kahvitarjoilu
24.7 klo 12
Sekasointuja: Musiikillinen monologiesitys Liput 10e/5e
30.7 klo 18
Yhteislauluja harmonikka-säestyksellä Vapaa pääsy
Museon historiaa
Ajatus kotiseutumuseon perustamisesta alkoi Kuusamo-Seura ry:n toimesta 1950-luvulla, jolloin ryhdyttiin keräämään museoesineitä Kuusamon seurakunnalta saatuihin väliaikaisiin tiloihin. Vuonna 1955 seurakunta vuokrasi Kuusamo-Seuralle Kitroninpuistosta maa-alan, jonne etsittiin eri puolilta Kuusamoa siirrettäväksi sopivia rakennuksia. Lopullista vuokrasopimusta maa-alasta ei tehty, vaan sopimus oli suullinen kirkkoherra Antti Poukkulan kanssa. Virallinen vuokrasopimus alueesta saatiin tehtyä vasta vuonna 1971 ja vuonna 1979 kotiseutumuseon omistus siirtyi Kuusamon kunnalle. Museon viralliset avajaiset olivat 21.7.1974, mutta jo vuodesta 1968 lähtien alueella on vietetty perinteisiä Kuusamopäiviä.
Pihapiiri
Tavoitteena oli luoda 1930-lukuinen kuusamolaisen selkostalonpojan pihapiiri. Kartoittaja Ove Planting suunnitteli perinteisen suorakulmion muotoisen pihapiirin, jonka neljä eri sivua muodostuvat päärakennuksesta, pikkupuolesta, navetasta ja tallipuojista. Muut rakennukset on sijoitettu tämän pihamaan eli kartanon ulkopuolelle. Ensimmäisinä museoalueelle siirrettiin jauho- ja jyväaitta vuonna 1957, Rävän talo vuonna 1960, savusauna, pikkuaitta ja tuulimylly vuonna 1961, navetta syyskesällä 1963, Pulkkasen talo vuosina 1971–1972 ja härkinmylly vuonna 1976. Nuottakota rakennettiin kesällä 1978 Juha-elokuvan kuvauksia varten. Rakennuksia on tuotu alueelle enemmänkin, viimeisimpänä evakkotalo vuosina 2014–2015.
Katot
Museon rakennukset on katettu joko tuohimalka-, lauta-, päre- tai huopakatolla. Tuohikate oli melko yleinen vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, toisin kuin pärekatto. Lautakatossa oli vesiurat ja se suojattiin tervaamalla. Rävän talon katto oli alun perin malkakattoa ns. tupakamarin päällä, mutta pärekattoa keittiön ja maitohuoneen päällä. Museolle siirron yhteydessä vuonna 1960 katto muutettiin kauttaaltaan pärekatoksi. Pulkkasen talossa oli malkakatto, joka muutettiin pärekatoksi 1940-luvulla ja myöhemmin takaisin malkakatoksi. Museolla katto muutettiin taas pärekatoksi vuonna 1989.
Ulkomaalaus
Rakennuksia ei yleensä maalattu, vaan valtaosa taloista oli harmaaksi hongittunutta hirttä. Kuusamossa alettiin suhteellisen myöhään käyttämään maalausta; puna- ja keltamultaa. Toiseen maailmansotaan asti selvä enemmistö oli harmaita ja maalaamattomia. Sodan jälkeen ikkunanpuitteita alettiin maalata valkoisiksi. Samoihin aikoihin valkoinen maali yleistyi myös sisustusmaaliksi.
Museon kokoelmat
Kuusamon kotiseutumuseon kokoelmat käsittävät n. 1 500 esinettä. Ne liittyvät selkostalonpojan harjoittamiin elinkeinoihin, kuten peltoviljelyyn, poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen. Museon päärakennus on sisustettu 1930-luvun tyyliin. Muut rakennukset tukevat tätä näyttelyn perusteemaa. Esineet on koottu lahjoituksina ja huutokaupoista ympäri Kuusamoa.