Onko tässä Suomen kaunein kirkko?

Himangan nykyinen kirkko on Himangan seurakunnan ensimmäinen kirkko. Alunperin kirkko suunniteltiin rakennettavaksi parkaalle Rautilan kylälle n. 6 km nykyistä paikkaa pohjoisemmaksi. Kirkko kuitenkin rakennettiin Raumankarin markkinapaikan lähelle, johon muodostui Himangan kirkonkylä.

Lue lisää kirkon vaiheista alta:

Kuningas Kustaa III myönsi luvan rakentaa Himangalle oman kirkon vuonna 1781.

Työt olivat hektisesti käynnissä 1792 ja saarnastuoli naulattiin seinään ++30.11.1794.++ Tätä voidaankin pitää kirkon valmistumishetkenä, sillä tieto siitä, milloin kirkko vihittiin käyttöön, on kadonnut.

Rakentamista johtivat aikansa kenties kuuluisimmat kirkonrakentajat Carl ja Thomas Rijf. Rakennus uhkasi kallistua Torvenkylän suuntaan, kun Rijfit joutuivat välillä käymään toisessa rakennusprojektissa Savossa. Rakennusmestarit kuitenkin hälytettiin ajoissa takaisin Himangalle.

Kirkko on alkujaan näyttänyt hieman erilaiselta. Sen väri oli punainen, ikkunat yläosaltaan puolikaarenmuotoiset, katolla oli huomattavasti suurempi torni kirkonkelloineen, sisäänkäynnit olivat toisenlaiset, pääkulku kirkkoon tuli viistosti Raumankarilta päin ja vainajat haudattiin kirkkomaahan rakennuksen taakse.

Alkuperäistä kirkossa on saarnastuoli ja kuorin oikealla puolella oleva ”siffrutaulu”. Kirkkolaiva on myös vanha, vuodelta 1801. Sitä ympäröi maasepän tekemä metallikehikko kynttilöiden pidikkeeksi. Laivan korjasi merimies ”Ruusenlund” 1880-luvulla sen verran krouvisti, että fregatin ilme muuttui hiukan.

Ensimmäinen suuri remontti kirkossa tehtiin 1845. Näkyvin muutos oli uuden alttaritaulun hankkiminen. Sen maalasi Gustav Hedman. Valtaosan kustannuksista maksoi laivuri Granlund. Kirkon ”porstuat” uusittiin ja sisäpuolella niiden yläosaan kirjoitettiin tekstejä. Saarnastuolin päälle laitettiin ns. taivas, jossa pienen valkoisen ristin ympärillä kiemurteli käärme.

Varsinainen suuri remontti kirkossa tehtiin 1897 Jaakko Jäväjän johdolla. Seurakunnan puolelta palkittiin lisäksi kirkkoväärti Juho Pöyhtäri hyvästä projektin hallinnasta. Tässä remontissa kirkko sai nykyiset kiviportaat ja rakennus muutettiin ns. nikkarityyliin. Kirkon katolla ollut torni purettiin ja korvattiin nykyisellä ”kirkkoratsastajalla”. Kirkon vuorilaudoitus uusittiin myös ja ikkunat saivat nykyiset terävät piirteensä. Ulkoväri vaihdettiin nykyisen keltamullan suuntaan. Kuorissa oikealle laitettiin korkeahko lehteri lukkarille laulun johtamista varten. Saarnastuolin päällä luikerrellut käärme poistettiin.

Kirkkoon ostettiin kolme lämmityskamiinaa Pohjanpaloilta (Friiseiltä) vasta ”suurena vesikesänä” 1902. Kamiinat kuitenkin nokesivat sisäseiniä ikävästi.

Kirkon urut vihittiin käyttöön elokuussa 1925 ja ne korvattiin uudemmilla uruilla vuonna 1982 - molemmat oli tehty Kangasalan urkutehtaassa. Myrsky kaatoi kirkon katolla olleen ristin 1953. Kerrotaan, että sen uudelleen pystyttämisen yhteydessä ristin juureen laitettiin markan kolikko.

Seuraava iso kirkon remontti käynnistyi arkkitehti Korpelan johdolla vuonna 1962. Haahdentien viereen rakennettiin tilat öljykattilaa varten. Kirkko pestiin lattiasta kattoon asti ja vanhat kamiinat poistettiin. Kirkon penkit irrotettiin ja uusittiin mukavammin istuttaviksi Keski-Rautilan verstaalla. Alttaripöytää alennettiin 25 senttimetriä, välikattoa lämpöeristettiin ja sisälle tehtiin kaksi tuulikaappia. Saarnastuolin takana ollut ikkuna peitettiin, jotta pappi säästyisi niskaansa tulevalta vedolta. Myös inhottu käärme palasi kirkkoon. Uusia kattopaanuja tilattiin 8 000, jotka asensivat Heimo Ylitorvi ja Yrjö Ala-Pöntiö.

Kirkon 200-vuotisjuhlaa varten vuonna 1994 kirkko maalattiin sisältä, sinne rakennettiin ns. morsiushuone, asennettiin induktiosilmukat kuuluvuuden parantamiseksi, sekä pyörätuolilla kirkkoon kulkemisen helpottamiseksi pyörätuolirampit. Samuli Sinko teki uuden lukupulpetin ja Valamossa konservoitu vanha alttaritaulu palautettiin kirkkoon. Pari vuotta aikaisemmin kirkko oli liitetty kaukolämpöverkkoon. Hiukan myöhemmin tehtiin yleisölle vielä WC ja kastepöytä kuoriosaan.

Kalajokeen liittymisen jälkeen 2010-luvulla kirkon lämpöeristys laitettiin kuntoon mm. uusimalla ikkunat ja välikaton eristys, sekä kattokruunut. Lisäksi avattiin kaksi suljettua ikkunaa, sakasti nykyaikaistettiin, alttaripöytä irrotettiin, seinästä kirkon värimaailma raikastettiin ja lattiamatot uusittiin. Uudistamista johtivat Risto ja Leena Pöllä. Erityisesti Leena Pöllän vastaamia värivalintoja on kiitelty.

Jo 1794 Henrik Gabriel Porthan kirjoitti professoriystävälleen nähneensä Suomen kauneimman pienen temppelin Himangalla.

Muutama vuosi sitten kempeleläinen ”kirkkobongari” Paavo Kotkavaara (joka on tarkasti kuvannut 950 Suomen kirkkoa) ilmoitti Himangan kirkon olevat kaikkein kaunein. Himankalaiset uskovat häntä.

Oletko sinä samaa mieltä?