Toppilansaaressa sijaitsi yksi Oulun laivanrakennuspaikoista, Kraakkulan laivaveistämö. Siellä on rakennettu muun muassa yksi Oulun viimeisistä, mahtavista purjelaivoista, J. W. Snellmanin kauppahuoneen fregatti Toivo. Toivon lykkäjäisiä eli veteenlaskua vietettiin vuonna 1871. Lykkäjäiset olivat odotettu tapahtuma kaupungissa. Tarjolla oli hernekeittoa ja ryyppyä, köyhät saivat kaapia itselleen laskuluiskissa liukasteena käytetyn saippuan. Joskus juhlat venyivät viikonkin mittaisiksi.

Laiva Toivon neitsytmatka vei aluksen Englantiin, Liverpooliin, maailmankaupan solmukohtaan. Matka Oulusta Liverpooliin kesti säistä riippuen viikoista kuukausiin. Toivo luovi myrskyisän merimatkan 48 vuorokaudessa. Alus palasi maailmanmatkoiltaan kotisatamaansa viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1876.

Merimies Jaakko Haatajan sanoittama laulu ”Laiva Toivo, Oulu” on pilkkalaulu tiukasta kuristaan tunnetusta Toivon kapteenista, J. W. Snellmanin Wille-pojasta. Liikkuupa Willestä sellainenkin tarina, että hän olisi haalinut Intiasta mukaansa varastettuja, mittaamattoman arvokkaita Buddhan kuvia yllätyslahjaksi tamperelaiselle ystävälleen, konsuli Mauritz Gerstinille.

Toppilansalmessa saattoi fregatti Toivon aikaan nähdä pitkiä tervaveneitä sekä paatteja ja proomuja, jotka kuljettivat tavaraa satamasta kaupunkiin ja päinvastoin. Oli ylisoutajia, jotka veivät ihmisiä mantereelta Toppilansaareen. Kesäisin salmessa kulki vesitakseja eli paketteja, joiden kyydissä porvarit siirtyivät pianoineen, palvelijoineen ja kultapalmuineen viettämään kesää Hietasaaren huviloilla. Erityisen muodikasta oli kroketin peluu huvilan pihalla. Myös tavalliset kaupunkilaiset saivat vuokrata Hietasaaren tontteja. Harvalla oli varaa rakentaa huvilaa tai edes mökkiä, vaan he kuokkivat tontin viljelyspalstoiksi. Kroketin sijaan kitkettiin rikkaruohoja.

Aivan Laiva Toivon veistopaikan lähellä on 1850-luvulla valmistunut Snellmanin perheen huvila, joka on nimetty perheen tyttären mukaan Villa Hannalaksi. Siitä oli Johan Wilhelm Snellmanilla lyhyt matka tepastella aamupalan jälkeen tervantuoksuiselle laivaveistämölle katsomaan, että yli viisikymmentä metriä pitkän Toivon rakentaminen sujui mallikkaasti.

Itämaistyylinen torni lisättiin huvilaan 1890-luvulla. Liekö idea siihen tullut Toivo-laivan Wille-kapteenilta, joka reissuillaan vallan hullaantui Aasiasta?

​

Lähteet:

Hautala, Kustaa 1975: Oulun kaupungin historiaa III, 1809–1856. Oulun kaupunki.

Kaila, E. E. 1931: Pohjanmaa ja meri. (Väitöskirja)

Kaukiainen, Yrjö 2000: Laiva Toivo, Oulu. SKS Kirjat.

Pohjamo, Ulla 2014: Esikaupunki moniäänisenä kulttuuriperintönä: Oulun Hietasaari. (Väitöskirja)

Seura 1937: ”Intialaisesta temppelistä Tampereen taidemuseoon kulkeutuivat ryöstetyt Buddhan kuvat, joiden arvoa ei rahalla voida määritellä”. Seura 28.04.1937(17): 20.

Wacklin, Sara 1966 (1872): Sata muistelmaa Pohjanmaalta. WSOY.

​

Kuva: Museovirasto. Oululaisen Toivo-laivan pienoismalli 22.6.1934. Entinen oululainen merimies Johan Oscar Erickson rakensi pienoismallin Amerikassa ja lahjoitti sen Oulun museolle.

Lisätty todellisuus: Laiva Toivo