Katsopas ylös torniin, ja kuuntele oikein tarkasti. Tarinoiden mukaan siellä tapahtuu yliluonnollisia asioita: voi kuulla naisen huutoa ja kantojen kopinaa tai nähdä häivähdyksen epätoivoisen ylioppilaan levottomasta hahmosta.

Nykyisin kahvilana tunnettu Tähtitorni on rakennettu vanhan Oulun linnan kansliarakennuksen kellarin raunioille. 1800-luvulla kellarissa säilytettiin ruutia ja sittemmin se toimi Oulujoesta pyydetyn lohen kylmäsäilytystilana. Synkimpinä aikoina kellarissa oli kostea ja pimeä vankityrmä, jossa 1600-luvun lopussa virui noituudesta roviolle tuomittu Matti Montonen.

Linnansaaressa on aikoinaan ollut kauppiaiden makasiineja ja Lammassaaren puoleisessa päässä sijaitsi Linnansaaren kylpylä. 1900-luvun alussa Paati-nimellä tunnetussa saunalaitoksessa mainostetaan olleen kolme pukeutumishyttiä naisille ja viisi miehille. Herrojen saunaksikin kutsutussa Paatissa saattoi nauttia lavakylvyistä eli perinteisestä saunomisesta sekä vanna- ja höyrykaappikylvyistä.

Alun perin suloinen, pastellipinkki Tähtitorni rakennettiin 1800-luvulla Oulun Merikoulun observatoriotorniksi. Varsinainen Merikoulu sijaitsi nykyisen Lyseon lukion voimistelusalin paikalla. Oulun Merikoulussa tarjottiin merikapteenin ja perämiehen tutkintoon johtavia opintoja. Tarve olikin suuri, olihan Oululla valtava kauppalaivasto, 1800-luvulla koko suuriruhtinasmaan eli Venäjän suurin.

Mitä kaikkea Merikoulussa ja Tähtitornissa sitten opittiin? Navigointia, tähtitiedettä, kauppakirjeenvaihtoa, laivanrakennusta ja purjepiirustusta, höyrykoneoppia, vieraita kieliä ja jopa lääkärintaitoja, jos vaikka avomerellä tulisi tarve amputoida raaja. Ja totta kai maantiedettä, jotta hahmotettiin, minne kaikkialle oululaiset purjelaivat matkasivat. Koulun oppilaina olivat muun muassa Kakaravaarassa asunut ja merimiesrunoilijana tunnettu Jaakko Haataja sekä Toppilansaarella rakennetun laiva Toivon kapteeni, Henrik Wilhelm Snellman, tervaporvari J. W. Snellmanin poika.

Kun koulu loppui ja tarvittavat paperit olivat kourassa, jäätiin odottelemaan, että Merimieshuoneen katolle nostettaisiin valkoinen lippu. Se oli merkki siitä, että jonkun oululaisen laivanvarustajan alukselle pestattiin miehistöä. Ja pian nostaisi yksi tervalla, piellä, puutavaralla ja riuskalla seikkailunhalulla lastattu oululaislaiva purjeensa.

​

Lähteet:

”Saunalaitos vuokrattavana”. Kaiku 15.4.1927

Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. SKS Kirjat.

Korhonen, Markus H. 2001: Tervakaupungin tarinoita II osa. Radioasema Q.

Panu: ”Linnansaaren saunan alku ja loppu”. Oulun Sanomat 19.12.2001

Pihlajaniemi, Janne & al. 2018: Tähtitornin kahvila. Rakennushistoriaselvitys. Oulun kaupunki.

Viinikkala, Saana 2017: ”Tähtitornin kahvilassa tapahtuu outoja”. Oamkin journalistiopiskelijoiden julkaisu Vinkka.

​

Kuva: Museovirasto. Kesäinen näkymä Oulun Linnansaarelta.