Kertoja ESA NISSI, äänessä myös JORMA KARHUMAA, Rattori-lupin ovimies.mp3
500Kg Lihaa, ''Etkös Ole Ihmisparka'', 1982, Finland
Olen kuullut saa taivaassa viinaa
Siellä kiljukin käy ilman hiivaa
Siellä krapula ei meitä piinaa
Siellä enkelit housutta käy
Oulun tekniikan ylioppilaat Ry:n omistama ravintola Rattori-lupi ehti toimia 20 vuotisen elinkaarensa aikana useassa osoitteessa. Teekkareiden lauluillat, jazz- ja rockjamit, elävä musiikki ja lunki meininki takasi ravintolan kestosuosion. ”Kaikki moikkas, vaikka ketään ei tuntenut”, sanaili tunnelmasta ravintolan eräskin asiakas.
Oikein miellyttävää se ensimmäinen Rattori ja jonot oli sillä tavalla, että jono seisoi toisen kerrokseen menevillä portailla, niin siinä kerkesi tarkkailla jonossa olevia koko ajan, että missä tilassa siellä ollaan ja pystyi kohteliaasti vain jollekin sanomatta tuu sinä sitten vaikka huomenna uuestaan. Tapella ei tarvinnut oikeastaan koskaan, kuiskaamalla vain paremmin, että voisitko poistua.” – Jorma Karhumaa, Rattori-lupin ovimies
Ensimmäinen Rattori toimi puutalossa Lidströmin lihakaupan vintillä. Lihakauppa sijaitsi Albertinkadun ja Torikadun kulmassa. Päivisin lihakaupan rähjäisessä yläkerrassa myytiin koulutarvikkeita ja monisteita, illan tullen – aikalaistodistajan mukaan - meno oli kuin ”Sohon pahimmissa bordelleissa”. Alkuillasta DJt pyörittivät marginaalisempaa jazz- ja rock-musaa ja illalla levylautaselle tipahteli päivän purkka- ja listahitit. Oulun Jazz 20 Ry aloitti maaliskuussa 1973 varsin suosituksi äityneet jami-illat. Baaritiskillä ollut hinnasto sisälsi myös oksennuksen siivouspalkkion eli George 10 markkaa.
Toinen Rattorilupi toimi Kirkkokadulla Kauppahotellin katutasossa 1976–1981. Kuten ekaa Rattoriakin, rakennettiin uutta teekkarien toimesta talkootyönä. Eka Rattorin pittoreski tuhnuisuus ja pienet kutulaarit katosivat, mutta kansansuosio ja tunnettuus koko Suomen mittakaavassa säilyi. Astetta prameamassa ja avarammassa paikassa Rattori profiloitui tiukemmin rock-ravintolaksi. DJt lopettivat listahittien soiton ja keskittyivät rockvinyylien pyörittelyyn. Teekkarien lauluillat, jamit ja livemusiikki jatkoivat kestosuosikkeina. Edulliset juomat, asiakaskuntaa hellivä musa ja tunnelma, saattoi helpottaa parisuhteiden muodostusta.
Kolmas Rattori sijaitsi Asemakatu 32ssa -81–90. Portsaripari Jorma Karhumaan ja Juha Oksasen status alkoi kasvaa uuden Rattorin myötä legendaariseksi.
Oksanen oli mulla varusmiehenä niin mää siitä opin tunteen, sitten kun piti lisämies hommata tähän viimeiseen Rattoriin, että jos mää itse saan valinta niin Oksanen vaan, ei ketään muita. Siinä on semmoinen, joka jää kaikille mieleen ja se oli onnistunut ratkaisu. Juha oli semmoinen persoona eli kun monet opiskelijat tuli ovelle niin kysyy ensimmäisenä, että ootko sinä Oksanen? Minä sanoin, että eikö minä oon se pienempi! Kyllä se Oksanen on isompi, kun minä. Se oli jo monelle kuuluisa ennen kuin ne ensimmäistä kertaakaan tulivat ovesta sisälle, jostain syystä. – Jorma Karhumaa, Rattori-lupin ovimies
Ravintolan kolmantena epävirallisena sisäänheittäjänä toimi todellinen kanta-asiakas Kari Lisko. Kari oli kehitysvammainen musadiggari. Hänen toimenkuvaansa kuului myös tanssilattian avaaminen, kun asiakaskunta vielä kiskoi lisää rohkeutta tanssilattiaa pälyillen.
Kari alkalo välittömästi keräämään pulloja sieltä ja tuoppeja. Mää sanon heti Karille, että kuule sinä oot herra, herrat ei tee tuommoista, herrat valvoo, kun työläiset teki työtä. Sinä olet paroni, älä koske mihinkään vaan valvo vain. Ja Kari otti hyvän asenteen. Sen jälkeen hän oli paroni. Sopeutui hyvin siihen paroni asiaan ja oli keskeisin koko talossa. – Jorma Karhumaa, Rattori-lupin ovimies
Rakennuksen mittainen jono oli uudelle Rattorille pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja ulkomaisia esiintyjiä alkoi näkyä kotimaisten ohessa. Johnny Thundersin keikka jätti jälkeensä lasimurskan lattialle, vääntyneen baaritiskin ja repsottavat kattolaudat. Pyörremyrskyn jälkeen eivät portsarit voineet kuin pyöritellä päitään.
Vielä nykyäänkin vapun aikaan teekkarien kulkue pysähtyy noiden kolmen Rattori-lupin edessä, riisuen lakkinsa ja pitäen hiljaisen hetken teekkaritorvien puhaltaessa haikeaa musiikkia.
Neljäskin Rattori-lupi avattiin, mutta jäljellä oli pelkkä nimi. Alkuperäinen henki oli poissa ja hetkisen kuluttua ravintola vaihtoi nimensä.
Lähteet:
Suomi24-keskustelupalsta. Nimimerkki "Möttönen". 16.2.2024.https://keskustelu.suomi24.fi/t/1341739/oulun-rattori-lupi
Karhumaa, Jorma, Rattori-lupin ja 45 Specialin entinen ovimies. Oulu. Haastattelu 12.3.2024, haastattelijana Esa Nissi.
Kaleva: Rattori-lupin talo väistyi uuden tieltä – Kerro meille millaisia muistoja sinulla on legendaarisesta Rattorista. https://www.kaleva.fi/rattori-lupin-talo-vaistyi-uuden-tielta-kerro-meil/1906568
Oulun kaupungin kirjasto. 2023. Pohjoista musiikkia. www.ouka.fi/oulu/pohjoista-musiikkia/klubit-ja-ravintolat (saatavilla 2023)
Oulu-lehti 13.6.1968, 25.5.1969, 25.1.1973, 26.9.1974, 4.2.1975, 5.3.1981, 9.11.1981 Oulun ylioppilaslehti 27.2.1970, 15.5.1970, 18.3.1976, 6.2.1981. Kaleva 6.3.1964 Markku Rättilä. Kaleva 15.1.2002 Haastattelu: Hannu Karjalainen.
Himanka Tapani, Oululaisia teekkariperinteitä, Wappukulkue https://www.oty.fi/wordpress/wp-content/uploads/2021/03/teksuutimet_2018_2.pdf
Kuva: Kalevan arkisto. Dr. Feelgood Rattori-lupilla 23.3.1986.
Video: 500Kg Lihaa, ''Etkös Ole Ihmisparka'', 1982, https://www.youtube.com/watch?v=FCIRHS8xb-s
Osoite
Toinen Rattori sijaitsi aikoinaan Kauppahotellin katutasossa. Sisäänkäynti oli Asemakadun puolella.
Tervetuloa populaarimusiikin eri aikakausille Oulussa!
Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä on digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava tarinareitti.
Kymmenen nostalgista lyhyttarinaa kertovat populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista ja henkilöistä Oulussa. Tarinat on kirjoittanut ja lukee muun muassa Radiopuhelimet-bändistä tuttu muusikko Esa ”Katz” Nissi. Reitin kartalla tarinat sijoittuvat niiden aitojen tapahtumapaikojen läheisyyteen, ja ne voi lukea tai kuunnella.
”Rattori meni nurin, ja rokkarit pölähtivät pitkin kaupunkia”
Pohjoisen soundi -reitin kursailemattomat tarinat kuljettavat Kuusrockista musavideofestareille ja Rauhalasta NuKun diskoihin. Omat tarinansa on myös Rattori-lupilla, metallikaupungilla, Leipätehtaalla, 45 Specialilla, Madetojan musiikkilukiolla sekä paskalla kaupunnilla.
Reitillä on Nissin tarinoiden lisäksi myös haastatteluja, jotka vievät kuulijan vielä syvemmälle pohjoisen populaarimusiikin maailmaan. Näkemyksiään ja muistojaan kertovat Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, portsarilegenda Jorma Karhumaa, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen ja oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.
Tarinat ovat itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Pysyvä reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Tekstit: Esa Nissi
Kertojaääni: Esa Nissi
Sisällöntuotanto: Filmbutik Oulu
Kuvat: Kalevan arkisto ja Oulun juhlaviikot
Reitin toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö
Reitin päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
© Oulun kulttuurisäätiö