Madetojan musiikkilukio

Oulu2026

Kertoja ESA NISSI, äänessä myös ELLA HUTTUNEN, Madetojan opiskelija.mp3

Maustetytöt - Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään

Maustetytöt - Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään

Madetojan musiikkilukion juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin Suomessakin herättiin musiikinopetuksen tehostamiseen. Helsingissä oli aloitettu musiikkiluokkakokeilu vuonna -61, ja se rantautui Ouluun -67. Tuolloin perustettiin toimikunta, joka laati opetussuunnitelman. Suosio oli taattu. Musiikkiluokille pyrki kesällä -67 reilu 100 oppilasta, joista puolet valittiin musiikkitestien perusteella. Toiminta alkoi Teuvo Pakkalan ja Nuottasaaren kouluissa.

Seuraava askel oli musiikkioppikoulu, johon saatiin lupa valtioneuvostolta 1968, ensimmäisenä Suomessa. Musiikkioppikoulu aloitti samana syksynä Heinätorin kansakoulussa ja koska oppilasmäärä kasvoi joka vuosi, koulu muutti Hintan kansakouluun -71.

Musiikkioppikoulu eli ankarien talousvaikeuksien keskellä, eikä valtionavustuksia herunut. Osa poliitikoista oli sitä mieltä, ettei ollut riittävästi näyttöä erillisen musiikkikoulun tarkoituksenmukaisuudesta. Näyttöä musiikkioppikoulu antoi vuonna -73. Koulun kuoro voitti Helsingissä järjestetyn lapsikuorojen kilpailun ja seuraavana keväänä -74 Turussa järjestetyn pohjoismaisen lapsikuorokilpailun. Samana vuonna myllättiin koululaitosta niin Oulussa kuin koko Suomessa. Syntyi erillinen musiikkiin painottuva Madetojan lukio, joka eli jatkuvan lakkautusuhan alla. Vuonna -75 koulun kuoro voitti BBC:n järjestämän laulukilpailun koulukuorojen sarjassa. Voitto sai kaupungin kouluviranomaiset tarkastamaan kantojaan. Koulu muutti 1976 Pohjankartanon monitoimitaloon. Muutto päätti Madetojan musiikkilukion vaellusvuodet.

Vielä 1970-luvulla klassisen konserttimusiikin suosijat pitivät jazzia, rockia ja iskelmiä alempiarvoisena musiikkina, mutta -70-luvun lopulle tultaessa tämä jako sai väistyä ja musiikin lajit tunnustettiin tasa-arvoisiksi.

Madiksellahan on vuotuisia tapahtumia eri genreille. Syksyllä meillä on klassisen musiikin konsertti, tammikuussa ja toukokuussa MadRock ja kevyen musiikin maratoni ja sitten meillä on taiteiden päivää, jolloin voin soittaa ihan mitä vaan. Mun mielestä se genrejen huomioon ottaminen on tosi laajaa, että ei ole pelkästään vaan yhtä tapahtumaa. Ura vaihtoehdot ei kyllä lopu, jos hakeudut tämmöisiin niinku eri juttuihin ja eri projekteihin koulussa. – Ella Huttunen

1981 Madetojan musiikkilukio sai erityisen koulutustehtävän saaneen lukion aseman.

Nyky-Madiksessa opiskellaan musiikkia eri tulokulmista ja luodaan musiikilliselle osaamiselle monipuolinen perusta. Musiikkia lähestytään laaja-alaisesti musiikkina ei niinkään genren kautta. Musiikkilajien moninaistumisen esimerkistä käy hyvin 1990-luvulta saakka toiminut Big Band, joka nykyisin tunnetaan Oulu Youth Jazz Orchestrana. Musiikkilukiolaisia yhdistää rakkaus musiikkiin, joka luo yhteisöllisen ilmapiirin ja opiskelijoita saapuu pitkin Suomea. Oppilaita lukiossa on nykyisin noin 350. Enenevissä määrin Madiksen entisiä oppilaita on nähty musiikin, tanssin ja teatterin ammattilaisina pitkin Suomea, ja kuluvalla vuosituhannella heitä on bongattu Suomen virallisien pop-listojen kärjessä, tangokuningattarena, maailman oopperalavoilla, euroviisuedustajina kuin myös uusien musiikin tyylilajien luojina.

Madiksen entisiä oppilaita on muun muassa Saara Aalto, Ellinoora, Hannu Alasaarela, Aino Morko, Maustetytöt, Suvi Teräsniska, Blind Channel, Johanna Iivanainen, Helena Juntunen, Johanna Kurkela, Johanna Pakonen, Tuomas Enbuske, Mitra Kaislaranta, Hanna Karjalainen, Piia-Noora Kauppi, Niko Kumpuvaara, Merja Larivaara, Miki Liukkonen, Lilli Maijala, Nelli Milan, Erkki Palola, Tuomas Peltomäki, Maria Puusaari, Teemu Roivainen, Airi Tokola….. – Ella Huttunen

Lähteet:

Huttunen, Ella, Madetojan musiikkilukion oppilas. Oulu. Haastattelu 28.4.2024, haastattelijana Esa Nissi.

Manninen Turo, Meidän koulu – Kronikka Oulun musiikkioppikoulun ja Madetojan musiikkilukion vaiheista 1968 – 2001 (kronikka on alkuperäisasussaan julkaistu kevään 2001 vuosikertomuksessa)

Oulun kaupunki. 2023. https://www.ouka.fi/madetojan-musiikkilukio

Wikipedia. 2023. https://fi.wikipedia.org/wiki/Madetojan_musiikkilukio

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen, Kalevan arkisto. Musiikkilukiolaisten päivä 14.1.2003. Musiikkilukiolaisten Teemu and the Henkselit-KÖ-kvartettiin kuuluvat Teemu Roivainen (vas.), Jenni Määttä, Riikka Tajakka, Saara Aalto ja Tanja Torvikoski.

Video: Maustetytöt - Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään, https://www.youtube.com/watch?v=WHC3BQoJhbE

Osoite

Madetojan musiikkilukio, Leevi Madetojan katu 1, Oulu, 90140

Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä

Tervetuloa populaarimusiikin eri aikakausille Oulussa!

Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä on digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava tarinareitti.

Kymmenen nostalgista lyhyttarinaa kertovat populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista ja henkilöistä Oulussa. Tarinat on kirjoittanut ja lukee muun muassa Radiopuhelimet-bändistä tuttu muusikko Esa ”Katz” Nissi. Reitin kartalla tarinat sijoittuvat niiden aitojen tapahtumapaikojen läheisyyteen, ja ne voi lukea tai kuunnella.

”Rattori meni nurin, ja rokkarit pölähtivät pitkin kaupunkia”

Pohjoisen soundi -reitin kursailemattomat tarinat kuljettavat Kuusrockista musavideofestareille ja Rauhalasta NuKun diskoihin. Omat tarinansa on myös Rattori-lupilla, metallikaupungilla, Leipätehtaalla, 45 Specialilla, Madetojan musiikkilukiolla sekä paskalla kaupunnilla.

Reitillä on Nissin tarinoiden lisäksi myös haastatteluja, jotka vievät kuulijan vielä syvemmälle pohjoisen populaarimusiikin maailmaan. Näkemyksiään ja muistojaan kertovat Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, portsarilegenda Jorma Karhumaa, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen ja oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.

Tarinat ovat itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Pysyvä reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Tekstit: Esa Nissi

Kertojaääni: Esa Nissi

Sisällöntuotanto: Filmbutik Oulu

Kuvat: Kalevan arkisto ja Oulun juhlaviikot

Reitin toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö

Reitin päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto

© Oulun kulttuurisäätiö

Kohteet