Talon olivat rakennuttaneet Ville Pesonen vaimonsa Johannan kanssa jälleenrakennuksen aikana 1946–1947. Ennen tätä pariskunta poikineen oli asunut Ouluntien varrella sijainneessa Juusonkartanossa monen muun perheen kanssa. Kartano tuhottiin saksalaisten toimesta vuonna 1944 ja evakosta palanneet perheet joutuivat hakeutumaan omille rakennuspaikoilleen. Pesoset olivat jo 1930-luvulla saaneet niin sanotun Lex Kallion perusteella oman pientilan, Juusola RN:o 209, johon kuuluneelle aikaisemmin viljelyspalstana olleelle alueelle Sossonniemen tien varteen perheen uusi talo rakennettiin. Ennen varsinaista rakennusta pihapiirin oli rakennettu tilapäinen asunto, joka myöhemmin muutettiin saunaksi.
Talon ensimmäisen kerroksen asukkaita olivat Ville ja Johanna Pesonen kuolemaansa asti poikiensa Einon ja Alin kanssa. Kun Eino vuonna 1952 astui avioon, asui hän perheineen talon ullakkohuoneissa vuoden 1959 loppuun asti, jonka jälkeen hän muutti asumaan vastavalmistuneeseen omakotitaloon vanhempiensa naapuriin. Tiukimman asuntopulan aikaan molemmissa ullakkohuoneissa asui eri perhe. Pienemmän huoneen koko oli alle 10m², joten tilaa ei ollut paljon. Ali Pesonen on asunut talossa ainakin osa-aikaisesti 1980-luvulle asti.
Vuonna 1984 Kuusamo-Seura ry esitti Kuusamon kunnalle “kesäkeittiön” rakentamista museoalueelle palvelemaan alueella järjestettävien tilaisuuksien keittiönä. Vuonna 1997 alueelle siirrettiin Pesosten purkua odottanut talo, joka oli kuitenkin pahoin rappeutunut. Muun muassa välipohja oli sortunut alas, eikä talosta seinähirsien lisäksi saatu juuri muita käyttökelpoisia osia.
Kuusamon keskustassa Torankijärven rannalla olevassa kotiseutumuseossa pääset tutustumaan kuusamolaisen selkostalonpojan perheen elämää 1930-luvulla.
Kotiseutumuseo on avoinna 11.6.-3.8.2024 tiistaista lauantaihin klo 10-18.
Elokuussa museo on avoinna 5.8-16.8.2024 välisen ajan maanantaista perjantaihin klo 9-15.
Kuusamon kotiseutumuseo on Museokortti-kohde. Sisäänpääsy yli 15-vuotiailta 6,30 euroa.
Osoite: Kitronintie 6, Kuusamo
Kuusamon kotiseutumuseon tapahtumia kesällä 2024:
18.6. klo 14
Torviyhtye Saaren Soittajat: Muistojen bulevardi livenä Museon sisäänpääsymaksu.
19.6. klo 18
Peltokurki ja Eereka: Kerran kesäyönä Kuusamossa Liput 15e
29.6 klo klo 18
Evakkotalon avajaiset, vehnästä ja kahvia, järj. Kuusamoseura Vapaa pääsy
30.6 klo 11-15
Kuusamon kotiseutupäivät, järj, Kuusamoseura Vapaa pääay
3.7 klo 13
Teatteri Tie: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin Museon sisäänpääsymaksu
11.7 klo 18
Jukka Lamminen: Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja Liput 10e/5e
21.7 klo 12
Kuusamon kotiseutumuseo 50 vuotta Avoimet ovet ja kahvitarjoilu
24.7 klo 12
Sekasointuja: Musiikillinen monologiesitys Liput 10e/5e
30.7 klo 18
Yhteislauluja harmonikka-säestyksellä Vapaa pääsy
Museon historiaa
Ajatus kotiseutumuseon perustamisesta alkoi Kuusamo-Seura ry:n toimesta 1950-luvulla, jolloin ryhdyttiin keräämään museoesineitä Kuusamon seurakunnalta saatuihin väliaikaisiin tiloihin. Vuonna 1955 seurakunta vuokrasi Kuusamo-Seuralle Kitroninpuistosta maa-alan, jonne etsittiin eri puolilta Kuusamoa siirrettäväksi sopivia rakennuksia. Lopullista vuokrasopimusta maa-alasta ei tehty, vaan sopimus oli suullinen kirkkoherra Antti Poukkulan kanssa. Virallinen vuokrasopimus alueesta saatiin tehtyä vasta vuonna 1971 ja vuonna 1979 kotiseutumuseon omistus siirtyi Kuusamon kunnalle. Museon viralliset avajaiset olivat 21.7.1974, mutta jo vuodesta 1968 lähtien alueella on vietetty perinteisiä Kuusamopäiviä.
Pihapiiri
Tavoitteena oli luoda 1930-lukuinen kuusamolaisen selkostalonpojan pihapiiri. Kartoittaja Ove Planting suunnitteli perinteisen suorakulmion muotoisen pihapiirin, jonka neljä eri sivua muodostuvat päärakennuksesta, pikkupuolesta, navetasta ja tallipuojista. Muut rakennukset on sijoitettu tämän pihamaan eli kartanon ulkopuolelle. Ensimmäisinä museoalueelle siirrettiin jauho- ja jyväaitta vuonna 1957, Rävän talo vuonna 1960, savusauna, pikkuaitta ja tuulimylly vuonna 1961, navetta syyskesällä 1963, Pulkkasen talo vuosina 1971–1972 ja härkinmylly vuonna 1976. Nuottakota rakennettiin kesällä 1978 Juha-elokuvan kuvauksia varten. Rakennuksia on tuotu alueelle enemmänkin, viimeisimpänä evakkotalo vuosina 2014–2015.
Katot
Museon rakennukset on katettu joko tuohimalka-, lauta-, päre- tai huopakatolla. Tuohikate oli melko yleinen vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, toisin kuin pärekatto. Lautakatossa oli vesiurat ja se suojattiin tervaamalla. Rävän talon katto oli alun perin malkakattoa ns. tupakamarin päällä, mutta pärekattoa keittiön ja maitohuoneen päällä. Museolle siirron yhteydessä vuonna 1960 katto muutettiin kauttaaltaan pärekatoksi. Pulkkasen talossa oli malkakatto, joka muutettiin pärekatoksi 1940-luvulla ja myöhemmin takaisin malkakatoksi. Museolla katto muutettiin taas pärekatoksi vuonna 1989.
Ulkomaalaus
Rakennuksia ei yleensä maalattu, vaan valtaosa taloista oli harmaaksi hongittunutta hirttä. Kuusamossa alettiin suhteellisen myöhään käyttämään maalausta; puna- ja keltamultaa. Toiseen maailmansotaan asti selvä enemmistö oli harmaita ja maalaamattomia. Sodan jälkeen ikkunanpuitteita alettiin maalata valkoisiksi. Samoihin aikoihin valkoinen maali yleistyi myös sisustusmaaliksi.
Museon kokoelmat
Kuusamon kotiseutumuseon kokoelmat käsittävät n. 1 500 esinettä. Ne liittyvät selkostalonpojan harjoittamiin elinkeinoihin, kuten peltoviljelyyn, poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen. Museon päärakennus on sisustettu 1930-luvun tyyliin. Muut rakennukset tukevat tätä näyttelyn perusteemaa. Esineet on koottu lahjoituksina ja huutokaupoista ympäri Kuusamoa.