Kuusamon keskustassa Torankijärven rannalla olevassa kotiseutumuseossa pääset tutustumaan kuusamolaisen selkostalonpojan perheen elämää 1930-luvulla.

Kotiseutumuseo on avoinna 11.6.-3.8.2024 tiistaista lauantaihin klo 10-18.

Elokuussa museo on avoinna 5.8-16.8.2024 välisen ajan maanantaista perjantaihin klo 9-15.

Kuusamon kotiseutumuseo on Museokortti-kohde. Sisäänpääsy yli 15-vuotiailta 6,30 euroa.

Osoite: Kitronintie 6, Kuusamo

Kuusamon kotiseutumuseon tapahtumia kesällä 2024:

18.6. klo 14

Torviyhtye Saaren Soittajat: Muistojen bulevardi livenä Museon sisäänpääsymaksu.

19.6. klo 18

Peltokurki ja Eereka: Kerran kesäyönä Kuusamossa Liput 15e

29.6 klo klo 18

Evakkotalon avajaiset, vehnästä ja kahvia, järj. Kuusamoseura Vapaa pääsy

30.6 klo 11-15

Kuusamon kotiseutupäivät, järj, Kuusamoseura Vapaa pääay

3.7 klo 13

Teatteri Tie: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin Museon sisäänpääsymaksu

11.7 klo 18

Jukka Lamminen: Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja Liput 10e/5e

21.7 klo 12

Kuusamon kotiseutumuseo 50 vuotta Avoimet ovet ja kahvitarjoilu

24.7 klo 12

Sekasointuja: Musiikillinen monologiesitys Liput 10e/5e

30.7 klo 18

Yhteislauluja harmonikka-säestyksellä Vapaa pääsy

Museon historiaa

Ajatus kotiseutumuseon perustamisesta alkoi Kuusamo-Seura ry:n toimesta 1950-luvulla, jolloin ryhdyttiin keräämään museoesineitä Kuusamon seurakunnalta saatuihin väliaikaisiin tiloihin. Vuonna 1955 seurakunta vuokrasi Kuusamo-Seuralle Kitroninpuistosta maa-alan, jonne etsittiin eri puolilta Kuusamoa siirrettäväksi sopivia rakennuksia. Lopullista vuokrasopimusta maa-alasta ei tehty, vaan sopimus oli suullinen kirkkoherra Antti Poukkulan kanssa. Virallinen vuokrasopimus alueesta saatiin tehtyä vasta vuonna 1971 ja vuonna 1979 kotiseutumuseon omistus siirtyi Kuusamon kunnalle. Museon viralliset avajaiset olivat 21.7.1974, mutta jo vuodesta 1968 lähtien alueella on vietetty perinteisiä Kuusamopäiviä.

Pihapiiri

Tavoitteena oli luoda 1930-lukuinen kuusamolaisen selkostalonpojan pihapiiri. Kartoittaja Ove Planting suunnitteli perinteisen suorakulmion muotoisen pihapiirin, jonka neljä eri sivua muodostuvat päärakennuksesta, pikkupuolesta, navetasta ja tallipuojista. Muut rakennukset on sijoitettu tämän pihamaan eli kartanon ulkopuolelle. Ensimmäisinä museoalueelle siirrettiin jauho- ja jyväaitta vuonna 1957, Rävän talo vuonna 1960, savusauna, pikkuaitta ja tuulimylly vuonna 1961, navetta syyskesällä 1963, Pulkkasen talo vuosina 1971–1972 ja härkinmylly vuonna 1976. Nuottakota rakennettiin kesällä 1978 Juha-elokuvan kuvauksia varten. Rakennuksia on tuotu alueelle enemmänkin, viimeisimpänä evakkotalo vuosina 2014–2015.

Katot

Museon rakennukset on katettu joko tuohimalka-, lauta-, päre- tai huopakatolla. Tuohikate oli melko yleinen vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, toisin kuin pärekatto. Lautakatossa oli vesiurat ja se suojattiin tervaamalla. Rävän talon katto oli alun perin malkakattoa ns. tupakamarin päällä, mutta pärekattoa keittiön ja maitohuoneen päällä. Museolle siirron yhteydessä vuonna 1960 katto muutettiin kauttaaltaan pärekatoksi. Pulkkasen talossa oli malkakatto, joka muutettiin pärekatoksi 1940-luvulla ja myöhemmin takaisin malkakatoksi. Museolla katto muutettiin taas pärekatoksi vuonna 1989.

Ulkomaalaus

Rakennuksia ei yleensä maalattu, vaan valtaosa taloista oli harmaaksi hongittunutta hirttä. Kuusamossa alettiin suhteellisen myöhään käyttämään maalausta; puna- ja keltamultaa. Toiseen maailmansotaan asti selvä enemmistö oli harmaita ja maalaamattomia. Sodan jälkeen ikkunanpuitteita alettiin maalata valkoisiksi. Samoihin aikoihin valkoinen maali yleistyi myös sisustusmaaliksi.

Museon kokoelmat

Kuusamon kotiseutumuseon kokoelmat käsittävät n. 1 500 esinettä. Ne liittyvät selkostalonpojan harjoittamiin elinkeinoihin, kuten peltoviljelyyn, poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen. Museon päärakennus on sisustettu 1930-luvun tyyliin. Muut rakennukset tukevat tätä näyttelyn perusteemaa. Esineet on koottu lahjoituksina ja huutokaupoista ympäri Kuusamoa.