Heikkilänmäen kivilouhimo (epätarkka sijainti)
Heikkilänmäeltä Kalajoelta on louhittu aikanaan graniittia hautakiviin.
Louhinnan aloitti Antti Santaholma 1890-luvulla skotlantilaisen liiketuttavan yhteydenoton jälkeen. Santaholma vei graniittia ainakin Englantiin ja Scotlantiin. Tiettävästi Newcastlen hautuumaalla on suomalaisesta graniitista hautapaaseja.
Santaholman ensimmäinen kivilouhos sijaitsi Kalajoen Etelänkylällä, Mustosen talon mailla. (Sijainti reitillä epätarkka.)
Santaholman lisäksi Kalajoen graniittia louhivat ainakin Veljekset Friis v. 1895 alkaen, kokkolalainen Johan W. Hagan ja myöhemmin myös skotlantilaiset toimijat.
Graniitin louhinta Kalajoella eri kohteissa jatkui ensimmäisen maailmansodan syttymiseen saakka vuoteen 1914.
Lähde: Sakari Vapaasalo: Santaholman historia.
Kuvalähde: Kalajoen kaupunki (Havulan kokolemat).
Tyngän siltojen kulttuurihistoriallinen pyöräilyreitti
"Kirkkoja, surmapaikkoja ja maisemia."
Suositun paikallisen pyöräilymatkan, Tyngän siltojen kierroksen varrella on paljon kiinnostavaa paikallishistoriaa uuden ajan alusta ja keskiajalta alkaen.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Kalajoki on ollut jo 500 vuoden ajan merkittävä pitäjä, laaja emäseurakunta, maanviljelyn ja sosiaalisen elämän keskus, jossa on kehittynyt monia elinkeinoja ja liikeyrityksiä.
Reitin varrella on tarinoita, tutkittua historiaa, kulttuuriperintöä ja taidetta. Kalajoen emäseurakunnan ensimmäisen ja toisen kirkon paikat, elinkeinohistoriaa, vanhoja surmien paikkoja, taide- ja patsaspiha, kulttuurimaisemia, antiikkia...
Reitin pituus n. 18 km. Pyöräilyreitti kulkee lähes koko matkan kevyenliikenteen väylää (Tyngällä muutaman sadan metrin matka maantietä).