Etelänkylän koulu 1925 ja Naatus
Etelänkylän koulu 1923
Vuonna 1921 vahvistettiin oppivelvollisuuslaki, joka määräsi kaikki 7–13-vuotiaat oppivelvollisiksi. Kaikille taattiin kuusivuotinen maksuton kansakoulu. Samana vuonna julistettiin uusi kilpailu maalaiskansakoulujen tyyppipiirustuksista.
Etelänkylän koulu valmistui 1923 ja sen suunnitteli Kouluhallituksen arkkitehtinä työskennellyt Toivo Salervo. Hän kehitti myös kaunokirjoitusmallin 1930-luvulla, jonka mukaan monet koululaispolvet ovat opiskelleet kaunokirjoitusta.
Etelänkylän koulu on ajan tavan mukaan hirsirakenteinen, siinä on taitekatto ja kaksi koristeellista avokuistia. Rakennus on säilyttänyt melko hyvin alkuperäisyytensä myös myöhemmissä korjauksissa. Koulun pihalle johtaa edelleen kaunis koivukuja.
Naatus
Vieressä on v. 1953 valmistunut koulun laajennus, ja tätäkin rakennusta on laajennettu 1990.
Lähellä koulua toisiaan vastapäätä sijaitsevat tilat Keski-Naatus ja Naatus, jotka ovat alkuaan olleet samaa taloa. Keski-Naatuksen asuinrakennus on kauniisti alkuperäisen asun säilyttänyt 1870-luvulla rakennettu hirsitalo. Rakennus on alkuaan ollut Naatuksen talon palvelijoiden puoli. Halosen suku on ostanut ja peruskorjannut talon 1930-luvulla.
Naatuksen päärakennus on myös iäkäs. Sitä on peruskorjattu 1965, jolloin mm. alapohja on betonoitu ja ikkunat vaihdettu nykyisen mallisiin. Pihapiirissä oleva aitta on 1800-luvulta.
Tyngän siltojen kulttuurihistoriallinen pyöräilyreitti
"Kirkkoja, surmapaikkoja ja maisemia."
Suositun paikallisen pyöräilymatkan, Tyngän siltojen kierroksen varrella on paljon kiinnostavaa paikallishistoriaa uuden ajan alusta ja keskiajalta alkaen.
(Napauta aina kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Kalajoki on ollut jo 500 vuoden ajan merkittävä pitäjä, laaja emäseurakunta, maanviljelyn ja sosiaalisen elämän keskus, jossa on kehittynyt monia elinkeinoja ja liikeyrityksiä.
Reitin varrella on tarinoita, tutkittua historiaa, kulttuuriperintöä ja taidetta. Kalajoen emäseurakunnan ensimmäisen ja toisen kirkon paikat, elinkeinohistoriaa, vanhoja surmien paikkoja, taide- ja patsaspiha, kulttuurimaisemia, antiikkia...
Reitin pituus n. 18 km. Pyöräilyreitti kulkee lähes koko matkan kevyenliikenteen väylää (Tyngällä muutaman sadan metrin matka maantietä).