Santaholman konttorirakennus
Tämä pitkä keltainen talo on Santaholman Saha Oy:n entinen konttorirakennus. Olet siis nyt vanhan Kauppatorin loppupäässä.
Lue lisää rakennuksen historiasta:
Konttorirakennus ja sen tontti kuuluivat ennen Santaholmaa laivanvarustaja W. Sneckendahlille, sekä kokkolalaiselle tervainspehtoorille J.F. Largströmille. Kolmas omistaja oli raahelainen kauppias Georg Rajander, joka myi talon vuonna 1866 kauppa-apulaiselleen – vasta 26-vuotiaalle Antti Santaholmalle. Antti asui perheineen talossa ja piti siinä jonkin aikaa kauppapuotia. Talo on kuitenkin tullut tunnetuksi nimenomaan konttorirakennuksena.
Vanhaa Kalajokista talonpoikaissukua oleva Antti (1840–1918) tunnettiin tuolloin vielä kuitenkin Pahikkalan nimellä. Vuonna 1867, eli vuotta myöhemmin konttorirakennuksen ostamisesta, Antti osti Plassilta Santaholma nimisen maatilan ja vaihtoi sen mukaisesti nimensäkin. Naimisissa hän oli toisen Kalajokisen, Josefiina Helanderin kanssa. Perheeseen kuului lisäksi viisi poikaa: Juhani, Siivert, Antti, Olli ja Oskari.
Vuonna 1903 Antti rakensi ja perusti poikiensa kanssa menestyneen Jokisuun sahan ja A. Santaholma Osakeyhtiön. Sahan alue sijoittuu markkinatorin eli Tervatorin pohjoispuolelle – paikasta saat siis lisää tietoa myöhemmin tällä kierroksella.
Vaikka Antilla itsellään ei ollut koulusivistystä, se ei estänyt häntä menestymästä kauppiaana ja liikemiehenä. Antti ja Josefiina lähettivät kaikki viisi poikaansa vasta perustettuun Oulun suomenkieliseen yhteyslyseoon saamaan oppia, ja pojista Antti jatkoi opintojaan ylioppilaaksi ja jopa insinööriksi saakka.
Muut veljekset siirtyivät kauppakouluun Ouluun ja Raaheen. Hengeltään Santaholmien perhe oli isänmaallista ja he lukeutuivat Suomalaiseen puolueeseen.
Santaholman pojat olivat mukana isänsä liiketoiminnassa monipuolisin tehtävin. Juhani hoiti yhtiön ulkomaankirjeenvaihtoa, Siivert kotimaisia hankintoja, Antti toimi teknisenä johtajana, Olli hoiti graniitin vientiä ja Oskari erikoistui puun hankintaan. Viidestä veljeksestä kehittyikin vähitellen kokeneita liikemiehiä, jotka pystyivät sujuvasti liikkumaan ja toimimaan myös eurooppalaisissa liikepiireissä.
Veljekset johtivat yhtiötä vuoron perään isänsä jälkeen, mutta vuodesta 1924 lähtien toimitusjohtajana toimi Oskari.
Sittemmin konttorirakennus on toiminut Plassin kyläyhdistyksen ylläpitämänä kylätalona.
Kuvatiedot:
- Kuva 1: Antti Santaholma ja lapset hevoskyydissä kotinsa edessä
- Kuva 3: Santaholman konttorirakennus
- Kuva 6: Antti Santaholma ja Josefiina Helander
- Kuva 7: Antti Santaholma poikineen
Kalajoen kotiseutuyhdistys
- Värivalokuvat kesältä 2025 (Lotta Puurula)
Osoite
Plassintie 32
Plassin historiareitti
Tervetuloa tutustumaan Plassin, Kalajoen wanhan kaupungin historiaan ja kulttuurikohteisiin!
Kulttuurireitti kulkee Jokelan Pappilasta Plassin kyläraittia pitkin, markkinapaikan ja kalastusmuseon kautta päättyen Havulan kotimuseoon.
Plassin alue on vanhaa kauppa- ja markkinapaikkaa, ”marknadsplats”, josta juontuu nimitys Plassi. Alue on pääosin vanhan puutaloasutuksen muodostama kyläkeskittymä, jolla on pitkät perinteet Kalajoen kaupankäynnin, merenkulun, käsityöläisyyden ja sahateollisuuden keskuksena.
Plassin vanha kylärakenne on säilynyt hyvin. Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta ja ne muistuttavat Pohjois-Suomen suurimmasta tervankaupan keskittymästä.
Opastettuja kävelykierroksia Plassilla ja Havulan museoon, sekä kiertoajeluja Plassin alueelle tarjoaa Kalajoen Matkailuoppaat ry. Tiedustelut ja varaukset (myös Havula) puh. 040 5571325 .
Ohjeita:
- Reitin kokonaispituus on alle 2 km.
- Voit kulkea reitin kokonaan tai osittain, kävellen tai pyörällä, tai vain virtuaalisesti.
- Reitti käyttää suurimmaksi osaksi kevyenliikenteenväyliä, mutta reitin loppupäässä jalankulkijan on kuljettava autotien reunaa. Olethan varovainen!
- Osa reitillä olevista rakennuksista on yksityisomistuksessa olevia asuintaloja - muistathan siis kunnioittaa yksityispihoja!
Reitin ovat koonneet yhteistyössä Kalajoen kulttuuripalvelut, sekä rakennusperintöasiantuntija Sari Alajoki.
Reitin mustavalkoiset valokuvat ovat Kalajoen kotiseutuyhdistykseltä.
Kuvatiedot:
- Kuva 2: Plassin kartta vuodelta 1869 (C.G.W. Claudelin).