Plassin satama

Kalajoki

Plassin satama on luonnollisesti sijainnut Tervatorin kupeessa, jotta arvokkain kauppatavara eli terva, olisi helppo lastata tynnyreissä laivojen kyytiin.

Kalajoella talonpoikaispurjehduksella on vuosisataiset perinteet.

Merenkulku kehittyi vähitellen talonpoikaispurjehduksesta talonpoikaiseksi laivanvarusteluksi. Jo 1500-luvulla Kalajoensuulla on ollut kauppasatama, johon saapuneilta vierailta aluksilta on kannettu satamarahaa. Jokisuun vanhaan satamapaikkaan pääsi vielä 1600-luvulla suurillakin aluksilla.

Vastapäätä Plassin nykyistä markkinapaikkaa joen toisella puolen sijaitsi Laivaniemi, eli Kokkolan porvareiden laivanrakennuspaikka. Laivaniemen vilkkain kausi ajoittuu 1700-luvun alkuun, jolloin siellä rakennettiin suuria jahteja ja kuutteja Kokkolan porvareille – jotka puolestaan myivät alukset edelleen Tukholmaan. Tavallisten meri- ja jokiveneiden lisäksi Kalajoella on kuitenkin rakennettu isoja aluksia jo 1500- ja 1600-luvuilla.

Kalajokiset ovatkin myös itse suuntautuneet ulkomaille ja tehneet kauppamatkoja mm. Tallinnaan. Maataloutta harjoittavia kauppamiehiä kutsuttiin maakauppiaiksi ja he lukeutuivat pitäjän varakkaimpiin talollisiin sekä toimivat usein tärkeissä luottamustehtävissä. Tämän lisäksi kalajokisia on purjehtinut merillä myös toisten palveluksessa merimiehinä.

Vielä 1870-luvulla alukset ovat Kalajoella olleet purjelaivoja ja tavaranvaihto suurimmaksi osaksi raahelaisten varustamoiden käsissä. Höyrylaivaliikenteen Kalajoella aloitti vuonna 1877 oululainen Oulu-alus. Viimeinen Plassinrannassa käynyt laiva oli vaasalainen Kaiku vuonna 1937.

Vuonna 1874 kalajokiset kauppatalonpojat päättivät “pykätä paatin” - aloitteentekijänä kauppias Antti Santaholma. Tuloksena oli parkkilaiva Kalaja, joka ehti seikkailla maailman merillä kymmenisen vuotta, ennen kuin se epäonnisesti upposi New Foundlandin edustalla törmäyksessä toisen laivan kanssa.

Muita tunnettuja laivanrakentajia Kalajoella oli Anders Gustav Östman (1819–1900) ja hänen poikansa Gustav, Frans ja Viktor. Östmanien tunnetuin rakentama laiva on Ansio vuodelta 1891. Ansion kopio Kaljaasi Ansio, seilaa Kalajoella vielä nykyisinkin tehden päiväristeilyjä Maa- ja Ulko-kallan saaristoon.

Tutustu Kaljaasi Ansion kesän 2025 risteilytarjontaan ja varaa itsellesi ikimuistoinen matka:

  • ++https://kaljaasiansio.fi/++
  • Kaljaasi Ansiosta vastaa Plassin kyläyhdistys ja purjehduskausi ulottuu toukokuusta elokuulle.
  • Purjehdukset lähtevät Rahjan kalasatamasta, osoitteesta Konikorventie 22.

Kuvatiedot:

  • Kuva 1: Plassin laivarantaa 1930-luvulla.
  • Kuva 3: Laivanrakentaja Ville Bäckin Aallotar tekeillä.
  • Kuva 4: Maalaus parkkilaiva Kalajasta. Jakob Roosin kapteenintaulu on esillä Havulassa.
  • Kuva 5: Rakennusmestari ja laivanrakentaja Anders Gustav Östman.

Kalajoen kotiseutuyhdistys.

  • Kuva 2: Plassin laivanrantaa kesällä 2025. (Lotta Puurula)

Plassin historiareitti

Tervetuloa tutustumaan Plassin, Kalajoen wanhan kaupungin historiaan ja kulttuurikohteisiin!

Kulttuurireitti kulkee Jokelan Pappilasta Plassin kyläraittia pitkin, markkinapaikan ja kalastusmuseon kautta päättyen Havulan kotimuseoon.

Plassin alue on vanhaa kauppa- ja markkinapaikkaa, ”marknadsplats”, josta juontuu nimitys Plassi. Alue on pääosin vanhan puutaloasutuksen muodostama kyläkeskittymä, jolla on pitkät perinteet Kalajoen kaupankäynnin, merenkulun, käsityöläisyyden ja sahateollisuuden keskuksena.

Plassin vanha kylärakenne on säilynyt hyvin. Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta ja ne muistuttavat Pohjois-Suomen suurimmasta tervankaupan keskittymästä.

Opastettuja kävelykierroksia Plassilla ja Havulan museoon, sekä kiertoajeluja Plassin alueelle tarjoaa Kalajoen Matkailuoppaat ry. Tiedustelut ja varaukset (myös Havula) puh. 040 5571325 .

Ohjeita:

  • Reitin kokonaispituus on alle 2 km.
  • Voit kulkea reitin kokonaan tai osittain, kävellen tai pyörällä, tai vain virtuaalisesti.
  • Reitti käyttää suurimmaksi osaksi kevyenliikenteenväyliä, mutta reitin loppupäässä jalankulkijan on kuljettava autotien reunaa. Olethan varovainen!
  • Osa reitillä olevista rakennuksista on yksityisomistuksessa olevia asuintaloja - muistathan siis kunnioittaa yksityispihoja!

Reitin ovat koonneet yhteistyössä Kalajoen kulttuuripalvelut, sekä rakennusperintöasiantuntija Sari Alajoki.

Reitin mustavalkoiset valokuvat ovat Kalajoen kotiseutuyhdistykseltä.

Kuvatiedot:

  • Kuva 2: Plassin kartta vuodelta 1869 (C.G.W. Claudelin).