Olet nyt entisen Santaholman Saha Oy:n sisääntuloporttien kohdalla.

Mutta mikä oikein oli tälläkin kierroksella usein mainittu Santaholman Saha?

Antti Santaholman ja hänen poikiensa vuonna 1903 Plassille perustama saha oli kaksiraaminen ja siihen kuului lisäksi höyrysahat Raahessa ja Haukiputaalla, sekä puuhiomo Pyhäjoella. Yhtiön pääkonttori sijoittui aluksi Ouluun, mutta siirrettiin myöhemmin Kalajoelle.

Saha työllisti Kalajoella huomattavan määrän ihmisiä - jossain vaiheessa se on ollut jopa pitäjän suurin työnantaja. Sahan koosta ja merkityksestä kertovat myös tällä kierroksella esitellyt lukuisat asuinrakennukset, joiden on kerrottu kuuluneen Santaholman työväelle.

Fiian mökkiä vastapäätä, tien toisella puolen oleva punainen Tähtelän talo toimi aikoinaan sahan ruokalarakennuksena. Vanhasta valokuvasta näetkin sahan työväkeä viettämässä kahvitaukoa. Nykyään rakennuksessa toimii Kalajoen Eläkeläiset ry.

Vaikka Santaholman saharakennukset onkin pääosin purettu yhtiön tehtyä konkurssin vuonna 1996, on Santaholmantien varrella vielä useita muistumia alueen entisestä käyttötarkoituksesta. Entinen lautatarhan alue on nykyisin kaavoitettu asumiseen, mutta tien alkupäässä seisoo vielä muutamia sahan rakennuksia, kuten nikkaritupa, jossa ovat säilyneet myös alkuperäiset työvälineet.

Lasiateljee Heikki Ulvi toimii sahan entisessä isopajassa, joka on 1950-luvulla rakennettu entinen uitto- ja hinauskaluston korjaus- ja säilytyspaikka. Pihapiirissä on lisäksi sahan kunnostettuja entisiä liitereitä ja varastoja.

Tien varrella näet vielä entisen paloasemarakennuksen, joka toimi myöhemmin myös teollisuusvartijan talona. Pitkät varastorakennukset ovat puolestaan olleet sahalla käytössä jo 1900-luvun alusta. Paja-rakennus on alkujaan toiminut kivihiomon ja sahan voimalaitoksena ja myöhemmin sepän pajana aina 1960-luvun alkuun saakka.

Puutavara ei ollutkaan Santaholman ainoa tuote, sillä yhtiö louhi myös paikallista graniittia ulkomaan vientiä varten. Antti Santaholma alkoi louhia Kalajoen matalilta harmailta kallioilta kiviaineista jo 1880-luvulla Aberdeenista tulleen tiedustelun sysäämänä.

Vähitellen kiviä ryhdyttiin laivaamaan myös Skotlantiin ja Englantiin, joissa se päätyi lukuisille hautuumaille hautakivinä. Antti perustikin kivihiomonsa itseasiassa jo vuotta ennen saharakennusten valmistumista. Myös Kalajoen hautuumaalla on nähtävissä useita komeita, oman pitäjän graniitista valmistettuja hautamuistomerkkejä.

Kuvatiedot:

• Kuva 1: Santaholman Saha.
• Kuva 2: Santaholman hinaaja Toimi vuonna 1930.
• Kuva 3: Santaholman kivihiomon tuotteita.
• Kuva 4: Sahan portti 1900-luvun alussa.
• Kuva 6: Sahan työväkeä kahvitauolla.

Kalajoen kotiseutuyhdistys.

• Kuva 5: Sahan portti kesällä 2025.
• Kuva 7: Tähtelä, entinen ruokalarakennus kesällä 2025.
• Kuva 8-9: Entisiä sahan rakennuksia.

Lotta Puurula.