Matkailuhotelli, nykyinen Dyyni
Entiset nuoret muistavat Matkailijan ja vieläpä Matkailuhotellin, ja legendaariset juhlat jatkuvat edelleen Dyynissä. Mistä kaikki alkoi?
Kalajoki sai modernin majoitusliikkeen vuonna 1964, kun Suomen Matkailijayhdistys ja valtio rakennuttivat Tuomipakkain mäelle hotellitasoisen matkailumajan.
Kaikki eivät varauksetta hyväksyneet AI –anniskeluoikeuksin varustettua hotellia. Maalaisliiton paikallinen naisjaosto toimitti valtuustolle 1026 kuntalaisen allekirjoittaman vetoomuksen hanketta vastaan. Valtuusto äänesti anniskeluoikeuksien puolesta 16-3.
Matkailuhotelli sai korkeatasoisia vieraita alkukesästä 1966, kun Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin seurueineen vierailivat Kalajoella Pohjois-Suomen kierroksen päätteeksi. Kansainvälisiä lehtimiehiä oli tullut paikalle kolme linja-autollista. Päävieraat saapuivat vähän myöhemmin, he istuivat kuumissa autoissa paitahihasillaan.
Seurue siirtyi hotellilta Hiekkasärkkien rantasaunaan saunomaan ja uimaan. Suurlähettiläs Kovalevin mainitaan harjoitelleen uintiliikkeitä jo etukäteen. Seurueen käyttämät saunavihdat roikkuivat pitkään saunan eteisessä muistuttamassa arvovieraista. Illallinen syötiin hotellissa, isäntänä toimi Rautaruukki Oy:n hallintoneuvoston pj. Ahti Karjalainen, joka kohotti maljan Suomen ja Neuvostoliiton väliselle yhteistyölle.
Matkailuhotelli pääsi parrasvaloihin jälleen 1970 Veikko Huovisen Lampaansyöjät -romaanin myötä. Kirjan pohjalta filmattiin samanniminen elokuva vuonna 1972, jota kuvattiin myös Kalajoella. Elokuvan pääosissa olivat Leo Jokela ja Heikki Kinnunen.
Nykyinen Dyyni avasi ovensa huhtikuussa 2003 legendaarisen Musiikkiravintola Matkailijan tiloihin. Hiekkadyyni Oy:lla on Hiekkasärkillä muutakin monipuolista ravintola-, juhla- ja majoitustoimintaa.
Kuvalähteet:
- Vasta valmistunut Matkailuhotelli 1960. Suomen matkailijayhdistyksen postikortti.
- Presidentti Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin Matkailuhotellin edustalla 1966. Eila Pahkalan kotialbumi.
- Kuva Kekkonen seurueineen rantasaunalla: Kalajokiseutu-lehti 6.9.2000. Ei lähdetietoa.
- Ilmakuva Hiekkasärkiltä.
Hiekkasärkkien historiaa ja matkailun vaiheita
Mistä ovat saaneet nimensä Herrainpakat? Missä ovat käyneet Kekkonen, Tauno Palo ja Ansa Ikonen? Milloin avasi portit JukuJukuMaa? Oliko Hiekkasärkillä tosiaan oma junarata ja Suomen pisin vesiliukumäki?
Tutustu Hiekkasärkkien ja matkailun kehittymisen vaiheisiin, ja samalla ainutlaatuiseen kulttuuriperintöön, tarinoihin ja luonnonihmeisiin.
Napauta kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!
(Reitin sisältöä vielä viimeistellään.)
Ohjeita:
- Voit kulkea reitin kokonaan tai osittain, kävellen tai pyörällä, tai vain virtuaalisesti.
- Kokonaismatka on n. 10 km, mutta Hiekkasärkkien ydinkeskustan osuus on paljon lyhyempi.
- Karttaan piirretty reittiehdotus kulkee kevyenliikenteen väyliä, pitkospuita, ja osaksi torialueella.
- Voit katsoa kartasta myös vaihtoehtoisen reitin pisteeltä seuraavalle.
Reitin ovat koonneet yhteistyössä Kalajoen kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke, sekä rakennusperintöasiantuntija Sari Alajoki.
Lähteenä käytetty myös: Hiekkasärkkien historiikki. Sari Alajoki. Centria ammattikorkeakoulu.
Kuvalähteet reitin esittelyssä:
- Juhannuksen viettoa Hietapakoilla 1920-luvulla: Sari Alajoen kotiarkisto.
- Hilman hotelli: Kalajoen kotiseutuyhdistys.
- Leirintäalueen ranta 70-luvulla: Kalajoen kaupunki.