Leirintäalueen vaiheita

Kalajoki

"Luonnon loistokeksintö"

Maankuulu leirintäalue on perustettu Hiekkasärkille jo 60-luvun alussa.

(Napauta kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)

Hiekkasärkät ja rannat olivat olleet jo pitkään suosittu matkailupaikka paikkakuntalaisille, lähialueelta ja kauempaakin tuleville matkalaisille. Ensimmäisiä matkailuyrityksiä oli jo toiminnassa.

Matkailua ryhdyttiin Kalajoella kehittämään kuntavetoisesti 1960-luvun alussa. Keski-Pohjanmaan matkailijayhdistys vuokrasi Etelänkylän jakokunnalta merenranta-alueen ja luovutti sen kunnalle 50 vuoden sopimuksella leirintäalueen perustamista varten.

Leirintäalueelle kunnostettiin tie ja rakennettiin myyntikioski, käymälät ja keittokatos. Ensimmäisenä kesänä yöpyjiä oli 2500.

Maakuntalehti haastatteli kesällä 1963 alueella yöpynyttä telttailijaa, myyntipäällikkö Paavo Pouttua, jonka mielestä ”Ollakseen näin suurenmoinen paikka se kyllä ansaitsisi huomattavasti enemmän mainosta, tuskinpa monetkaan ulkomaalaiset arvaavat tänne poiketa maantieltä sekä vaatimattoman kylätieviitan nähtyään.

Sama lehti kirjoittaa myös, että Tänä kesänä on saatu vielä tyylikäs sauna aivan niemen uloimpaan nenään, meren äärelle

ja jatkaa tulevaisuutta oivallisesti ennustaen: Se on paikka, joka kelpaisi vaikkapa edustussaunaksi diplomaattikutsuja varten.”

Siellä saunoikin vuonna 1966 presidentti Urho Kekkonen Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginin kanssa.

Apu-lehti kirjoitti 1967 ”Santapakat on kansallinen aarre, tulevaisuuden suurenmoinen kesä- ja talvimatkailukeskus; luonnon loistokeksintö, joka suorastaan kosii ihmisen yritteliäisyyttä. Se on köyhän Keski-Pohjanmaan kulta-aitta ja turismin kulmakivi tässä maakunnassa.”

Kunta rakensi alueelle vuonna 1968 Leiribaarin, jossa oli 40 asiakaspaikkaa. Samana vuonna painettiin alueesta ensimmäinen matkailuesite.

Hiekkasärkkejä ryhdyttiin markkinoimaan ulkomaista ennen kaikkea Norjaan. 1970- ja vielä 80-luvullakin Hiekkasärkät olivatkin ruotsalaisten ja norjalaisten matkailijoiden suosiossa.

Vuonna 1972 Hiekkasärkkien leirintäalue nousi Suomen suosituimmaksi. Yöpymisten silloinen Suomen ennätys, 90 000 matkailijaa, kirjattiin vuonna 1987.

Kuvatiedot:

Näpäytä kuva auki, niin pääset selaamaan kaikki!

  • Leirintäalueen ranta 70-luvulla (nainen rannalla): Kalajoen kaupunki.
  • Leirintäalue 60-luvun alussa (autot): Keskipohjanmaan liitto.
  • Leirintäalueen rantasauna ja Kalla-laivan laituri: Kalajoen kaupunki.
  • Kekkonen seurueineen rantasaunassa: Kalajokiseutu-lehti 6.9.2002. Artikkeli Lauri Järvinen, ei kuvalähdettä.
  • Ensimmäisiä mökkejä leirintäalueella.
  • Kalajoen Osuuskaupan vuokraama Leiribaari 1960-luvun lopussa. Kuva Rauha Alajoki.
  • Leirintäalue ilmasta 60-luvun alussa. Tmi Karhumäki. Postikortti.
  • Leirintäalueen kioski ja Suomen lippu 1962: Pekka Koivula.
TopCamping Kalajoki
Aloita

Hiekkasärkkien historiaa ja matkailun vaiheita

Mistä ovat saaneet nimensä Herrainpakat? Missä ovat käyneet Kekkonen, Tauno Palo ja Ansa Ikonen? Milloin avasi portit JukuJukuMaa? Oliko Hiekkasärkillä tosiaan oma junarata ja Suomen pisin vesiliukumäki?

Tutustu Hiekkasärkkien ja matkailun kehittymisen vaiheisiin, ja samalla ainutlaatuiseen kulttuuriperintöön, tarinoihin ja luonnonihmeisiin.

Napauta kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!

(Reitin sisältöä vielä viimeistellään.)

Ohjeita:

  • Voit kulkea reitin kokonaan tai osittain, kävellen tai pyörällä, tai vain virtuaalisesti.
  • Kokonaismatka on n. 10 km, mutta Hiekkasärkkien ydinkeskustan osuus on paljon lyhyempi.
  • Karttaan piirretty reittiehdotus kulkee kevyenliikenteen väyliä, pitkospuita, ja osaksi torialueella.
  • Voit katsoa kartasta myös vaihtoehtoisen reitin pisteeltä seuraavalle.

Reitin ovat koonneet yhteistyössä Kalajoen kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke, sekä rakennusperintöasiantuntija Sari Alajoki.

Lähteenä käytetty myös: Hiekkasärkkien historiikki. Sari Alajoki. Centria ammattikorkeakoulu.

Kuvalähteet reitin esittelyssä:

  • Juhannuksen viettoa Hietapakoilla 1920-luvulla: Sari Alajoen kotiarkisto.
  • Hilman hotelli: Kalajoen kotiseutuyhdistys.
  • Leirintäalueen ranta 70-luvulla: Kalajoen kaupunki.

Kohteet