Kuka oli elämänmyönteinen ja toimelias Hilma ja ketä hänen kuuluisat vieraansa olivat? (Name dropping!)

Hiekkasärkkien ensimmäinen ravintola ja majoitusliike, Hilman hotelli, perustettiin 1930-luvun alussa.

Läheisessä Rahjan kylässä asuneet Hilma Sofia Rahja (1891-1972) ja Jaakko Jyrinki (1873-1947) ostivat Santaholman sahan vanhan väentuvan, joka talvella kuljetettiin jäitä pitkin Plassilta Hiekkasärkille.

Alakertaan varustettiin ravintola ja yläkertaan majoitustiloja. Jaakko luopui myöhemmin osuudestaan ja Hilma ryhtyi emännöimään hotellia miehensä, jääkärivääpeli ja rakennusmestari Jalmari Pahikkalan kanssa.

Hilman täysihoitola oli yli kolmekymmentä vuotta ainoa majoitus- ja ravitsemusliike Hiekkasärkillä. Hotellin maine tunnettiin laajemminkin ja siellä vieraili moni kuuluisuus.

Paikka oli kotoisa ja kiireetön, ruoka maukasta ja palvelu hyvää. Hilma itse leipoi ja laittoi ruoan, lehmä laidunsi lammikoiden rannalla ja iltalypsyn aikaan kuului navetasta Hilman kaunis laulu.

Paikan hengen loi emäntä, joka tunnettiin supliikistaan ja elämänmyönteisyydestään. Hän oli hyvä keskustelija ja tuli erinomaisesti toimeen monenlaisten vieraiden kanssa. Hilma osasi myös soittaa ja laulaa. Hankalat asiakkaat hän sieppasi kainaloonsa ja tömäytti hietikolle, niin että pölypilvi vähäksi aikaa peitti näkymän lemmenlaaksoon.

Hilman hotellin vieraista on saatu tietoa vieraskirjoista. Sotavuosina 1944-45 hotellissa asui kirjailija Tito Colliander perheensä kanssa. Tito jatkoi Kalajoellakin kirjallista työtään. Laulajatar Anna Mutanen vieraili hotellissa ja lauloi sen parvekkeelta emännälle ja muille hotellivieraille. Samoin muusikot Marjatta ja Martti Pokela. Nimensä vieraskirjaan kirjoittivat myös näyttelijät Martti Katajisto, Tauno Majuri (Palo), Ansa Ikonen, Asta Backman, Sirkka Sipilä ja oopperalaulaja Wäinö Sola.

Kirjailija Ilmari Kianto löysi Kalajoelle ja Hilman hotelliin kollegansa Tito Collianderin kehoituksesta. Hän oli pitkään halunnut tehdä matkan seudulle, mistä hänen Calamnius-sukuiset esi-isänsä olivat kotoisin. Kalajoelle hän saattoi myös ottaa mukaansa ”sihteerinsä”, jota kirjailijoiden suosimassa Nummelan Päivölän lepokodissa ei suvaittu. Kianto on kertonut matkastaan, kuinka ”emäntä Hilma on vilkas ja ystävällinen sielu, rupesimme saamaan erinomaista ruokaa. Saimme tuoretta kalaa, viiliä, hylkeenlihaa, sianlihaa, joimme maitoa ja kirnupiimää. Isäntä on entinen jääkäri ja rakennusmestari, joka nyt kohentelee täällä paikkoja ja tekee parannuksia ja uudistuksia minkä ehtii.”

Talvisin Hilman hotellissa vieraili hiihtolomalaisia ja se toimi hiihtokilpailujen keskuksena. Monena vuonna hiihtojen kirkkain tähti oli Kalajoen oma poika Jussi Kurikkala, moninkertainen maailmanmestari, jonka sanotaan hankkineen kuntonsa Hiekkasärkiltä ja hyljejäiltä.

Pahikkaloiden jälkeen vuonna 1963 hotellin omistajaksi tuli Sotainvalidien järjestö, nimikin vaihtui _Meri-Baariksi. _Sotainvalidien osasto myi hotellikiinteistön vuonna 1976 Kalajoen kunnalle. Hotellin toimintaa jatkettiin, mutta rakennuksen kunto heikkeni. Sen sijaan, että se olisi kunnostettu, kunta päätti luovuttaa rakennuksen palokunnan harjoituskohteeksi poltettavaksi helmikuussa 1987.

Hotellin pienoismalli löytyy liikekeskus Loistosta.

Kuvatiedot:

• Hilman hotelli ja Tuomipakat: Kalajoen kotiseutuyhdistys ry
• Hilman hotelli talousrakennuksineen. Tmi Karhumäki. Postikortti.
• Näkymä Hilmanhotellille. (Herrainpakoilta päin)
• Väkeä Hilmanhotellilla ja hiekoilla. "Hietasärkiltä".
• Ilmari Kianto sihteereineen 1940-luvulla. Kuva Ilmari Kianto-seura.
• Hilman hotelli. Kalajoen kotiseutuyhdistys ry.