Hiekkasärkkien synty ja luonto
Alussa kannattaa katsoa avaraa maisemaa aivan meren rannasta käsin. Näet hiekkarannan jatkuvan lähes silmänkantamattomiin, ja rannasta nousevat dyynit. Myöhemmin reitillä ihailet tätä samaa maisemaa ylempää, dyynien päältä.
Miten tämä kaikki hieno, pehmeä hiekka on muotoutunut dyyneiksi? Tuulen ja ajan saatossa. Hiekkasärkät ovat nimittäin lentohietikkoa. Lue tästä tarkemmin luonnon muovautumisen ihmeistä.
(Napauta kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!)
Kalajoen lentohietikko on yksi Suomen edustavimpia. Avoimen rannan osalta hiekkadyynialuetta on 120 ha, isoa osaa peittää kuitenkin metsä.
Hiekkasärkkien ydinalue käsittää noin kolme kilometriä pitkän ja puolisen kilometriä leveän lentohietikon, jota rajaa jopa 20 metrin korkeuteen kohoava kulkudyyni.
Kulkudyynin eteneminen on ollut nopeaa, noin 200 metriä runsaassa sadassa vuodessa. Nykyisin dyynin eteneminen on lähes pysähtynyt ja se verhoutuu hitaasti kasvipeitteeseen.
Hiekkasärkillä jo noin 300-500 vuotta sitten rannan tuntumaan kehittyneestä dyyniketjusta ovat muistoina Herrainpakat ja Tuomipakat.
Nykyisen Hiekkasärkkien alueen lentohietikon syntymisen syynä on arveltu olleen 1800-luvun puolivälin rajut metsänhakkuut, jotka käynnistivät herkillä hiekkakankailla hietikon liikkeellelähdön. Alueella on myös riehunut 1830-luvulla metsäpalo.
Hiekkasärkkien korkeimmat kohdat paljastuivat merestä noin 1000 vuotta sitten. Rantaviiva on siirtynyt reilussa sadassa vuodessa noin 50 metriä.
Sata vuotta sitten nykyinen leirintäalue oli vielä veden peitossa. Vuonna 1869 rantaviiva sijaitsi Tuomipakkojen juurella olevien lammikoiden tienoilla. Lammikoiden laidoilla on kasvanut rehevä rantaniitty, joka näkyy vielä 1960-luvun ilmakuvista. Niitty hävisi leirintäalueen perustamisen yhteydessä tehdyissä kuivatuksissa.
Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista. Ilmiö esiintyy mannerjäätikön aikoinaan peittämillä alueilla muun muassa Pohjanlahdella. Ilmiö johtuu uusimmasta jääkaudesta, jolloin jäätikkö painoi maankuoren lommolleen.
Muutama tuhat vuotta sitten koko rannikko oli vielä veden alla.
Hiekkasärkkienkin kohdalla maa kohoaa edelleen hiljalleen.
Kuvat:
- Vanha ilmakuva Hiekkasärkiltä.
- Mäntymetsän jäänteet.
- Rantahiekalle rakennettiin 1. lankkupolku 1990-luvulla. Kuva Kalajoen kaupunki.
Hiekkasärkkien historiaa ja matkailun vaiheita
Mistä ovat saaneet nimensä Herrainpakat? Missä ovat käyneet Kekkonen, Tauno Palo ja Ansa Ikonen? Milloin avasi portit JukuJukuMaa? Oliko Hiekkasärkillä tosiaan oma junarata ja Suomen pisin vesiliukumäki?
Tutustu Hiekkasärkkien ja matkailun kehittymisen vaiheisiin, ja samalla ainutlaatuiseen kulttuuriperintöön, tarinoihin ja luonnonihmeisiin.
Napauta kohteen kuva auki, niin pääset selaamaan ja katsomaan kaikki kohteen kuvat!
(Reitin sisältöä vielä viimeistellään.)
Ohjeita:
- Voit kulkea reitin kokonaan tai osittain, kävellen tai pyörällä, tai vain virtuaalisesti.
- Kokonaismatka on n. 10 km, mutta Hiekkasärkkien ydinkeskustan osuus on paljon lyhyempi.
- Karttaan piirretty reittiehdotus kulkee kevyenliikenteen väyliä, pitkospuita, ja osaksi torialueella.
- Voit katsoa kartasta myös vaihtoehtoisen reitin pisteeltä seuraavalle.
Reitin ovat koonneet yhteistyössä Kalajoen kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke, sekä rakennusperintöasiantuntija Sari Alajoki.
Lähteenä käytetty myös: Hiekkasärkkien historiikki. Sari Alajoki. Centria ammattikorkeakoulu.
Kuvalähteet reitin esittelyssä:
- Juhannuksen viettoa Hietapakoilla 1920-luvulla: Sari Alajoen kotiarkisto.
- Hilman hotelli: Kalajoen kotiseutuyhdistys.
- Leirintäalueen ranta 70-luvulla: Kalajoen kaupunki.